Edellinen sesonki ja näkymät markkinoilla sanelevat kasvihuoneissa viljeltävän kasvin

Iso osa kasvihuoneyrittäjistä on sitä mieltä, että tuotanto kannatti viime vuonna vähintään tyydyttävästi. Kuva: Jyrki Johannes Tervo +

Markkinanäkymät ja edellisen vuoden sato ovat tärkeimmät tekijät, joiden perusteella kasvihuoneyrittäjä valitsee viljeltävän kasvin, Ilmenee Kantar TNS Agrin Kasvihuonetuotannon kehitysnäkymät 2027 -tutkimuksesta.

Kolmanneksi eniten valintaan vaikuttavat perinteet ja tavat, mutta niiden merkitys on viime vuosina vähentynyt. Ostajien määräykset ovat sijalla neljä.

Koristekasviyrittäjillä, mukaan lukien taimituotanto, markkinanäkymät painavat päätösten vaakakupissa selvästi eniten. Vihanneksilla edellisvuoden sato ja markkinanäkymät ovat yhtä merkittäviä päätöksen perusteita.

Kasveittain tarkasteltuna erityisesti koristekasvien ja taimien viljelijät valitsevat tulevan sesongin kasvit ajankohdan markkinanäkymien sekä edellisvuoden sadon ja markkinoiden perusteella.

Työvoiman saatavuus ei Kantarin tutkimuksen perusteella ole kasvihuoneyrittäjille kovin merkittävä tekijä kasvivalintoja tehtäessä.

Kasvihuoneyrittäjät panostavat lähivuosina eniten sadon laadun parantamiseen ja kasvinsuojelun tarkentamiseen.

Kehittämistoimien häntäpäässä on monikerrosviljely, joka sekin kyllä kiinnostaa yrittäjiä.

Monikerros- ja myös kasvuhuoneviljely ovat tuotantomuotoja, joille Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole samanlaista tilausta kuin Aasian suurkaupungeissa.

Uudenlaista kasvinviljelyä harjoitetaan siellä, missä maata tai vettä on vähän tai se on kallista, ilmanlaatu on huono ja ostokykyisiä asiakkaita on paljon, luettelee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Energian hinta jarruttaa toiminnan kehittämistä kaikkein eniten, vastaajat kertovat. Lähes yhtä merkittäviä jarruja ovat hintojen vaihtelu ja kasvihuoneiden ikä. Seuraavaksi tulevat oma ikä ja jatkajan puute sekä oma jaksaminen.

Merkille pantavaa on, että kaikenlainen byrokratia on kehittämistä rajoittavien tekijöiden listan häntäpäässä.

Useampi kuin joka toinen kasvihuoneyrittäjä on sitä mieltä, että tuotannon kannattavuus viime vuonna oli vähintään tyydyttävä.

Sen sijaan yrittäjät eivät ole kovin samanmielisiä siitä, miten kannattavuus tulevaisuudessa kehittyy.

Koronan aiheuttama erikoinen vuosi on tuottajille ollut kaksijakoinen, osalle positiivinen ja osalle negatiivinen. Korona lisäsi kasvisten ja koristekasvien menekkiä, mutta se ei juuri näkynyt hinnoissa.

Kasviksia tai kukkia ei ollut tarjolla tavallista enempää, koska tilaukset tulevan satokauden kasveista tehdään alkuvuodesta, Jalkanen huomauttaa

Kantar TNS Agri Oy:n tutkimus tehtiin syyskuussa 2020.

Kohderyhmä olivat kasvihuoneyrittäjät, joilla on kasvihuonealaa vähintään 2 000 neliömetriä ja kasvuaika yli seitsemän kuukautta.

229 viljelijästä vastasi 141. Heistä 55 prosenttia oli suomenkielisiä ja 45 ruotsinkielisiä.

Kyselyyn vastanneiden pinta-alat vastaavat noin kolmannesta kaikkien kasvihuonetuottajien pinta-alasta ja noin 60 prosenttia kohderyhmä pinta-alasta.

Tiedot tutkimusta varten kerättiin Ruokaviraston maaseutuelinkeinorekisteristä.

Lue lisää aiheesta: Kasvihuoneyrittäjistä suurin osa jatkaa vielä vuonna 2027