Riista tarvitsee suoja- ja ruokapuita
Esa Kotilaisen isän kaivattama riistakosteikko on vielä lumen ja jään alla. Kosteikon penkoilla on lähes puoli hehtaaria riistapeltoa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoKIVIJÄRVI (MT)
”Sahamiehellä pitää olla kylmät hermot, että jättää talousmetsään riistan tarvitsemia ruoka- ja suojapuita”, kivijärveläinen metsänomistaja Esa Kotilainen sanoo.
Kotilainen jatkaa metsänhoidossa isä-Matin perinteitä. ”70 vuotta täyttävä isä on ollut aikaansa edellä, ottanut riistan huomioon kaikessa maankäytössä”, Esa tuumii.
Kosteikko Kotilaisten maalle kaivettiin jo ennen kuin riistahankkeista tai projekteista oli kuultukaan. Kosteikon yhteydessä on liki puolen hehtaarin riistapelto.
Valkohäntäpeuroja Kotilaiset ruokkivat aluksi väärin, tiheisiin kuusikoihin.
Ilvekset tappoivat ruokintapaikalle tulleista peuroista suurimman osan.
Nyt ruokintapaikat ovat peltoaukeilla, joilla peuroilla ja kauriilla on edes teoreettiset mahdollisuudet havaita saalistava ilves.
Pyille jätetään metsään leppiä ruokapuiksi, metsoille kaikki isot haavat.
Aluskasvillisuuden raivaamisessa mies pysähtyy usein ajattelemaan, haittaako tuokin puska ainespuun kasvatusta. Jos ei haittaa, Kotilainen ei koske puskaan.
Aukkohakkuita Kotilaisen metsässä ei vielä pahemmin ole tehty. Sitten kun tehdään, aukot ovat pieniä.
”Sertipuut ovat pelleilyä, niillä ei ole riistan kannalta merkitystä”, Kotilainen sanoo aukkoihin jätettävistä puuryhmistä.
Esa Kotilainen osti kotitilansa vanhemmiltaan vuonna 2006. Tilan nykyisiksi tuotantosuunniksi hän nimeää metsätalouden, kalastuksen ja rakentamisen.
Rakennuksilla Kotilainen on ennättänyt käydä Norjassa asti.
Kaksivuotisen metsurilinjan käynyt Kotilainen teki ensimmäisen hankintakauppansa vuonna 1994.
”Silloin hankintapuulla oli huono hinta.”
Armeijan jälkeen Kotilainen elätti itsensä pitkään metsätöillä.
Erityisesti vuosien 2007 ja 2008 hyvät hankintahinnat ovat vieläkin muistissa, silloin miestyö kannatti.
Monitoimikone Kotilaisen sadan hehtaarin metsässä on käynyt ensimmäisen kerran vuonna 2010. Siihen asti pärjättiin moottorisahalla.
”Sahanraatoja löytyy”, mies heittää. Löytyy myös toimivia.
Ensimmäiset motolla tehdyt aukot tilan maille syntyivät tänä talvena, parin hehtaarin verran.
Nyt hakatut kuuset jäivät pystyyn vuonna 2008, kun Kotilainen odotti hinnan vielä nousevan.
Kotilainen on metsästänyt 13-vuotiaasta lähtien. Hirviseurueeseen hän liittyi 16-vuotiaana.
Hirvenpyyntiin kuluu nykyisin eniten aikaa. Menneenä syksynä Kotilainen metsästi oman seuransa Puralankylän Erämiesten hirviporukan lisäksi Kolarissa ja Kittilässä.
Seuran puheenjohtajuuden hän jätti aikapulan vuoksi tänä vuonna. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa hän on varajäsen.
Pienpetojakin joskus on saaliiksi tullut, samoin metsälintuja. Näädännahat ja täytetyt linnut kertovat monipuolisesta metsästysharrastuksesta. Vesilintujen pyynti on jäänyt vähemmälle. Järvellä mies enemmän kalastaa.
Karhun Kotilainen on nähnyt kolme kertaa, kahdesti oman koiransa haukussa. Ahmat käyvät hakemassa verkkoavannolle jätetyt pikkukalat säännöllisesti.
Susia Kivijärven Puralankylällä näkyy vähän. Metsäpeurat vasovat kylän alueella joka vuosi.
Tuoreet ilveksen jäljet Kotilainen mittasi metsästysalueeltaan viime perjantaina.
Kotilainen on käynyt riistamestarin erikoisammattitutkintoon tähtäävän valmentavan koulutuksen. Tentit ovat toistaiseksi suorittamatta.
”Metsästysmatkailu on Suomessa alihyödynnetty. Se kiinnostaisi.”
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
