Ely olisi evännyt rakennusluvan – Ilmajoen kunta toivotti maallemuuttajat tervetulleiksi

Mika Ojalalla ja Kirsi Vuorelalla (vasemmalla) on edessään työntäyteinen kesä talotyömaalla. Kivijalkaa rakensivat viime viikolla E-P:n mestaritimpureiden miehet (vasemmalta) Janne ja Joona Polvi-Lohikoski sekä Kalervo ja Timo Keskinen. Kuva: Johannes Tervo

Eteläpohjalainen Luomankylä saa tänä vuonna uusia asukkaita, kun Kirsi Vuorelan ja Mika Ojalan nelihenkinen perhe rakentaa uuden talon Kyrönjoen varteen. Taloprojektin alkuvaihe oli kuitenkin poikkeuksellisen työläs. Jos valtion elykeskus olisi saanut asiasta päättää, kyseiselle tontille ei olisi rakennettu.

Vuorelan isä Reijo Vuorela ryhtyi selvittämään tyttärensä perheen mahdollista paluumuuttoa Vaasasta Ilmajoelle jo vuonna 2015. Hän sai kuitenkin paikallisesta elykeskuksesta nuivan vastaanoton. Puhelimitse hänelle kerrottiin, ettei poikkeuslupaa rakentamiseen kyseiselle tontille myönnetä.

Reijo Vuorela osasi odottaa asiassa vääntöä, sillä hän rakensi itse samaan joenvarren pihapiiriin uuden talon vanhan tilalle vuonna 2004, kun poika muutti tilan kauempana sijaitsevaan päätaloon ja jatkoi lypsykarjatilan pitoa.

"Silloinkin meidän piti hakea rakentamiseen lupa ympäristökeskuksesta Vaasasta, vaikka tällä tontilla oli ennestään vakituista asutusta."

Vuorelat tuumivat jo omaa taloaan rakentaessaan tontilla olevan tilaa niin paljon, että tulevaisuudessa joku lapsista voisi halutessaan rakentaa viereen oman talonsa. Nuorison toiveet kuitenkin hiipuivat elykeskuksen linjauksen vuoksi ja perhe alkoi etsiä taloja Vaasasta, Mustasaaresta ja Laihialta.

He kuitenkin seurasivat toisella korvalla rakentamisen lupakäytäntöjen uudistuksia. Kun hallitus siirsi vuosi sitten ranta-alueiden poikkeamapäätösten teon elykeskukselta kunnille, Ilmajoella oltiin hereillä.

Reijo Vuorela oli yhteydessä kunnan virkamiehiin. Kunnassa suhtauduttiin rakentamiseen myötämielisesti, ja pitkän prosessin jälkeen kaikki tarvittavat luvat olivat kunnossa tämän vuoden huhtikuussa. Pari viikkoa sitten aloitettiin pohjatöiden tekeminen.

"Kunnan virkaihmiset ovat kiitettävästi tehneet töitä tämän asian eteen. Asia piti käsitellä ensin teknisessä lautakunnassa, sitten kunnanhallituksessa ja vielä valtuustossa. Seuraavalla hakijalla asia menee helpommin, kun jatkossa tekninen lautakunta saa myöntää tällaisen luvan suoraan", hän sanoo.

Nuori perhe on nyt tyytyväinen, kun uusi koti saadaan rakentaa Kirsin kotimaisemiin, missä sukulaisten muodostama turvaverkko helpottaa työssäkäyvien vanhempien arkea. Kylässä on myös koulu.

"Luoman koulussa on ensi vuonna 29 oppilasta. Vaasassa yhdessä luokassa olisi saman verran lapsia", Kirsi Vuorela toteaa.

Rakentaminen tulee myös halvemmaksi Ilmajoella kuin Vaasan seudulla.

"Täällä rakentaa uuden talon samalla hinnalla kuin Vaasassa saa 30–40 vuotta vanhan talon", Mika Ojala vertaa.

Mikan työmatka Vaasaan pitenee 70 kilometriin, mutta hän pystyy tekemään osittain etätyötä. Kirsi taas toivoo voivansa vaihtaa entisessä työpaikassaan työpistettä Vähästäkyröstä Seinäjoelle.

Mutta mikä joenrantatontissa oli vialla, kun lupaa ei olisi valtion virkamiehiltä irronnut?

Reijo Vuorelan mukaan ongelman ydin oli ranta-alue. Ilmajoen kunnan kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola arvioi, että elykeskus on korostanut emätilaperiaatetta. Sen mukaan yhdellä tilalla ei saa olla liikaa rantarakennuksia.

"Tässä ei kuitenkaan ole kyse rantarakentamisesta, vaan kylästä, joka sijaitsee joen rannalla. Tämä oli selkeästi kylän täydennysrakentamista."

Tällä viikolla voimaan tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain muutosten myötä kylien rakentaminen helpottuu koko maassa Sippolan mukaan selvästi, jos kunnista vain löytyy halua lupien myöntämiseen.

MT kysyi Etelä-Pohjanmaan elykeskukselta, miksi Vuorelan ja Ojalan hanke ei olisi elyltä saanut lupaa. Elystä todettiin, ettei yksittäisen tapauksen rakennusoikeuden käsittelyyn oteta kantaa.

Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö Jyrki Palomäki kertoo elykeskuksen neuvonnan ja päätösten perustuneen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja aiempien tapausten perusteella syntyneeseen oikeuskäytäntöön. Näiden perusteella pitää hänen mukaansa myös kuntien toimia.

"Kunnissa vastuullisen päätöksenteon merkitys korostuu. Luotan siihen, että kuntien asiantuntevat esittelijät ja vastuuntuntoiset päättäjät näin menettelevät. Paineita omilla tulkinnoilla rantarakentamisen vapauttamiseen saattaa joidenkin kuntien alueilla olla."

Päätösvalta rantapoikkeamisluvista siirtyi elykeskuksilta kunnille jo viime vuoden keväällä. Tässä kuussa voimaan tulleella lakimuutoksella elyn roolia kavennettiin entisestään. Muun muassa elyn valitusoikeutta rajattiin. Valtion viranomainen saa valittaa kunnan päätöksestä vain silloin, kun ratkaisulla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.