Ruotsin poliittisessa syksyssä näkyvät korkeat elinkustannukset ja turvallisuushuolet, ennustaa Suomen Tukholman-suurlähettiläs

Suomen Tukholman-suurlähettiläs Maimo Henriksson on helpottunut siitä, ettei Suomen aiemmasta liittymisestä Natoon jäänyt ruotsalaisille mitään hampaankoloon. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä korkeat elinkustannukset ovat varma veikkaus poliittisiksi keskustelunaiheiksi, kun Ruotsin valtiopäivät kokoontuu aloittamaan työnsä tiistaina. Suomen Tukholman-suurlähettilään Maimo Henrikssonin mukaan erityisesti viimeksi mainittu aihe on ollut kuluvan vuoden kestopuheenaiheita länsinaapurissa.

”Iltauutisissa muun muassa sähkön ja ruoan korkeat hinnat ovat olleet esillä melkein joka ilta”, Henriksson kertoo STT:n haastattelussa.

Naapurimaiden tilanteessa on yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja. Toisin kuin Suomessa, Ruotsin valtiontalous on erittäin hyvässä kunnossa ja verotulot kasvaneet jopa odotettua paremmin. Ruotsin valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 30 prosentin kiepeillä, kun Suomessa ollaan noin 70 prosentissa.

Henriksson kuitenkin muistuttaa, että Ruotsissa yksityistaloudet ovat huomattavan velkaantuneita muun muassa suurien asuntolainojen takia.

”Eli kyllä monissa perheissä ollaan kovilla kun aiemmin on laskettu sen varaan, että korko on olematon”, hän sanoo.

Ikävä yllätys on ollut edessä myös niillä, joilla on vielä jäänyt rahaa yli esimerkiksi matkustamiseen. Ruotsin kruunun arvo on heikentynyt historiallisen alas, minkä vuoksi ulkomailla kaikki on nyt entistä kalliimpaa. Ruotsin keskuspankin pääjohtaja Erik Thedéen kuitenkin torjuu puheet kruunusta "roskavaluuttana".

Keskustelussa turvallisuudesta järjestäytynyt jengiväkivalta on ollut sisäpolitiikkaa, mutta viimeistään Koraanien polttamiset ovat kytkeneet ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden osaksi samaa kuviota.

Lupaukset toimista jengirikollisuutta vastaan olivat tärkeä osa nykyisen porvarihallituksen puolueiden sekä hallitusta tukevien ruotsidemokraattien vaalikampanjaa. Hallitus aloittikin selvityksiä monista kiistellyistä ehdotuksista. Rangaistusasteikon kiristämisen lisäksi suunnitteilla on erityisiä alueita, joilla poliisi saisi tehdä henkilöön kohdistuvia etsintöjä eli ruumiintarkastuksia ilman erityistä rikosepäilyä.

”Nyt selvitykset alkavat valmistua, mikä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntöä aletaan tuoda valtiopäiville. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat suhtautuneet näihin (ehdotuksiin) jokseenkin kriittisesti”, Henriksson kertoo.

Koraanin polttamisiin hallituksella ei ole tarjota ainakaan nopeita lääkkeitä. Selvitystyö mahdollisesta muutoksesta järjestyslakiin on aloitettu, mutta sen valmistumisen määräaika on vasta ensi kesänä.

Lisäpainetta Ruotsille asetti hiljattain Tanskan hallitus, joka ilmoitti tuovansa parlamenttiin Koraanien polttamisen kieltämisen mahdollistavan lain. Ruotsissa asia jakaa puolueita kovasti, esimerkiksi ruotsidemokraatit vastustaa tiukasti kaikkia sanavapauden rajoittamiseksi tulkitsemiaan toimia.

Koraanien polttaminen on nostanut Ruotsin muslimimaailman silmätikuksi ja oli osasyy sille, että maan viranomaiset päättivät hiljattain nostaa terroriuhkan tasoa. Henrikssonin mukaan sitä ei ruotsalaisessa arjessa kuitenkaan juuri huomaa.

Koraanitempaukset eivät ole olleet omiaan edistämään myöskään Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Sen suhteen Ruotsissa ollaan Henrikssonin mukaan nyt sekä odottavalla että toiveikkaalla kannalla.

”Kyllä linja Ruotsissa on nyt se, että täytyy luottaa Turkin Vilnan Nato-huippukokouksessa antamaan lupaukseen jäsenyyden hyväksymisestä. Jos niin ei käy, se on suuri ongelma myös Natolle”, Henriksson sanoo.

Siitä suurlähettiläs on helpottunut, ettei Suomen aiemmasta liittymisestä Natoon jäänyt ruotsalaisille mitään hampaankoloon.

”Ihmeellisen hyvä ymmärrys on sille, että näin oli parempi myös Ruotsille. Tämä on todettu minullekin monesta suusta. On parempi, että Suomi on Naton sisällä kuin että molemmat maat olisivat ulkopuolella”, Henriksson kertoo.

Suomessa voi usein unohtua, että Ruotsin valtiopäivien kaksi suurinta puoluetta eivät ole mukana hallituksessa. Toiseksi suurin eli ruotsidemokraatit solmi porvarihallituksen puolueiden kanssa Tidön sopimuksen, jolla se sai paljon tavoitteitaan hallitusohjelmaan mutta jäi kuitenkin tukipuolueeksi.

Opposition näkökulmasta ei kuitenkaan ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka todellisuudessa määrää tahdin: kun sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson piti elokuun lopulla laajan linjapuheen, hän viittasi kokoomuspääministeri Ulf Kristerssonin porvarihallitukseen toistuvasti "ruotsidemokraattien hallituksena" (SD-regering).

Ruotsidemokraattien kannalta voisi pitää kiusallisena sitä, että heitä ei pidetä hallituskelpoisina vaikka puolueen tuki muutoin kelpaa. Henrikssonin mukaan nykyistä asetelmaa voi kuitenkin pitää puolueen kannalta myös jossain määrin ihanteellisena.

”He voivat ottaa kunniaa itselleen, kun asioita saadaan edistettyä. Jos taas tulee vaikeuksia, niin he voivat myös todeta, että "emme me istu hallituksessa, älkää meitä syyttäkö", Henriksson kuvailee.

Tämä ei hänen mukaansa muuta sitä tosiasiaa, että myös ruotsidemokraattien tavoitteena on lopulta pääsy hallitusvastuuseen.

Kristerssonin hallitus on vähemmistöhallitus, eikä sen laskennallinen enemmistö ruotsidemokraatit mukaan lukienkaan ole valtiopäivillä kuin muutaman paikan suuruinen. Esimerkiksi liberaaleilla ja ruotsidemokraateilla on periaatteellisia näkemyseroja, mutta Tidön sopimuksen ei silti uskota olevan uhattuna.

”Yleinen arvio on, että kyllä tämä hallitus pysyy koossa”, Henriksson kertoo.

Rivien pitävyydestä saatiin näyttöä, kun kaikki muut hallituksen ulkopuoliset puolueet halusivat kammeta islam-puheillaan pahennusta aiheuttaneen ruotsidemokraattien Richard Jomshofin pois valtiopäivien lakivaliokunnan johdosta. Hanke epäonnistui, koska kaikki hallituspuolueet olivat sitä mieltä, ettei valiokuntien puheenjohtajia ole kesken vaalikauden ennenkään vaihdettu.

Valtiopäivien suurin puolue sosiaalidemokraatit on vuoden kestäneen oppositiotaipaleensa aikana kasvattanut entisestään kannatustaan – se lähentelee jo 40:tä prosenttia. Valtiopäivien avajaisten lähestyessä puolue on aktivoitunut viestinnässään ja vaatinut hallitukselta muun muassa nopeampia toimia Koraanien polttamisen hillitsemiseksi.

Mielenkiintoinen ja yllättävä oli Ukrainan itsenäisyyspäivänä julkistettu ehdotus, jonka mukaan Ruotsin pitäisi välittömästi alkaa selvittää mahdollisuutta lahjoittaa Jas Gripen -hävittäjiä Ukrainalle. Kristerssonin hallitus on jo suostunut siihen, että ukrainalaisia lentäjiä tutustutetaan Gripen-koneisiin, vaikka päätöstä koneiden siirtämisestä ei ole pidetty ajankohtaisena. Sosiaalidemokraattien aloite merkinnee sitä, että jos hävittäjiä päätettäisiin lähettää, ei maan suurin puolue ainakaan asettuisi poikkiteloin hankkeen eteen.

Suurlähettiläs Henrikssonin viesti Tukholmasta Suomeen on kehotus kääntää katse länsinaapurissa tarjoutuviin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Hänen mukaansa Suomi on nyt Ruotsissa hyvässä huudossa muun muassa Nato-prosessin ja maanpuolustuksesta huolehtimisen takia.

”Se on erittäin hyvä lähtökohta tilanteessa, jossa esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa ollaan tekemässä vihreän siirtymän investointeja noin 120 miljardin euron arvosta. Nyt kannattaisi suomalaisten toimijoiden kyllä aktivoitua Ruotsin suuntaan”, suurlähettiläs neuvoo.