Jänisrutto yleistyy loppu-kesästä
Vaatetus ja tehokas suojautuminen hyttysiltä auttavat välttämään jänisruttoa. Hyttyset levittävät tautia.
Tänä vuonna jänisruttoon sairastumisia on ilmennyt jo jonkin verran. Eniten sairastuneita on laajan Pohjanmaan alueella, Kristiinankaupungista Kuusamoon. Porissa sairautta ilmeni alkukesästä.
”Jänisrutto on yleensä loppukesän tauti”, erikoistutkija Minna Nylund Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo.
Hyttyset ja muut hyönteiset imevät verta ja levittävät tartuntoja, joita tavataan lähinnä lämpiminä vuodenaikoina.
Metsäjänikset ja rusakot sairastuvat herkästi jänisruttoon. Ne kuolevat pian tartunnan jälkeen. Myyrät, hiiret ja muut jyrsijät voivat kantaa taudin aiheuttajaa.
Jänisruttoa aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri.
Nylund neuvoo, ettei kuolleita eläimiä saa käsitellä paljain käsin tai kovakouraisesti. ”Bakteerit ja virukset voivat levitä.”
Suomessa jänisruttoon sairastuneita on vuosittain muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin. Määrä vaihtelee hyttyskannan sekä jänisten ja myyrien määrän mukaan.
Jänisruttoon sairastunut kärsii kuumeesta ja turvonneista imusolmukkeista. Päätä särkee ja vointi on huono. Kuume nousee yli 38 asteen.
Tauti voi olla kivulloinen, ja yleensä se vaatii lääkärissä käynnin. Puremakohta punottaa kipeästi. Haava muodostuu kraaterimaiseksi. Jänisruttoon auttaa antibiootti.
Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen ei ole tänä kesänä ilmoitettu jänisruttoon sairastumisia. Viljelijöillä sairaus voidaan korvata ammattitautina.
”Tämä on näyttökysymys”, yksikön päällikkö Jaana Laine korostaa.
Jänisrutto pitää osoittaa työssä aiheutuneeksi, jotta sen saa vahvistetuksi ammattitaudiksi. Viljelijät liikkuvat luonnossa sekä työssä että vapaa-ajalla.
Ammattitauteja viljelijät ilmoittavat usein vasta satokauden jälkeen loppusyksystä. Mela korvaa vuosittain muutamia jänisruttoon sairastumisia.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
