Energiaköyhyyttä saattaa olla Suomessa huomattavasti tiedettyä enemmän

Suomessa voi olla huomattavasti enemmän energiaköyhyyttä kuin on aiemmin tiedetty.  Kuva: LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Suomessa voi olla huomattavasti enemmän energiaköyhyyttä kuin on aiemmin tiedetty. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaisista talouksista jopa 7–15 prosenttia voi olla energiaköyhiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että enimmillään 300 000 kotitaloudella Suomessa olisi yhtäaikaisesti suuret energiamenot ja pienet tulot.

EU-tasolla energiaköyhyys määritellään yleisesti sen mukaan, onko kotitaloudella mahdollisuus käyttää riittäviä energiapalveluita.

”Suomen tapauksessa se on tietysti lämmitys”, Aalto-yliopiston akatemiatutkija Sini Numminen kertoo.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuoden 2023 raportin mukaan Suomessa vuonna 2019 väestöstä vain noin kaksi prosenttia olisi elänyt energiaköyhyydessä. Tuoreessa tutkimuksessaan Numminen ja Syken tutkijat laskivat köyhyyttä aiempaa useammalla taloudellisella indikaattorilla.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että toisin kuin köyhyyttä yleisesti, energiaköyhyyttä esiintyy todennäköisemmin omistusasunnoissa asuvilla. Numminen kertoo, että kun tarkasteluun lisättiin muun muassa kaukolämpökohteille tehtyä korjaavaa mallinnusta, mahdollisten energiaköyhien määrä nousi.

”Energiaköyhyyttä on myös kaukolämmittäjillä ja vuokra-asujilla”, vaikka pienemmällä todennäköisyydellä.

Energiaköyhyys alkoi puhuttaa Euroopassa viimeksi vuoden 2022 energiakriisin aikaan, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja pyristely irti venäläisestä energiasta nostivat kuluttajahintoja. Aihe on jälleen ajankohtainen, kun sota Lähi-idässä heiluttaa öljyn ja kaasun hintoja.

Oman lisänsä energian hintojen heilahteluun on tuonut vihreä siirtymä. Helpommin ennakoitavasta polttoon perustuvasta energiatuotannosta on siirrytty enemmän sääriippuvaisiin tuotantomenetelmiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan.

Suomessa energiaköyhyys on usein kausittaista ja ajoittuu kylmille kuukausille, jolloin lämmityskulut ovat korkeammat. Aalto-yliopiston ja Syken tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy myös muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.

Tutkimuksen mukaan merkittävä osa energiaköyhyyttä kokevista kotitalouksista lämmittää kotinsa sähköllä tai öljyllä. Nämä ihmiset asuvat tyypillisesti ydinkeskustojen ulkopuolella ja kuuluvat kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.

”Sähkön siirtomaksut voivat olla maaseudulla moninkertaiset verrattuna edullisimpiin keskusta-alueisiin. Paljon on myös vanhaa rakennuskantaa, missä on matalamman energiatehokkuuden aiheuttamaa energiaköyhyyttä”, Numminen lisää.

Aiemmissa tutkimuksissa iäkkäät on nostettu yhdeksi energiaköyhyyden riskiryhmäksi. Nyt havaittiin, että energiaköyhyyttä kokevat erityisesti yksin asuvat naiset. Myös lasten suurempi määrä lisää menoja ja energiaköyhyyden riskiä.

Tutkijoiden mukaan energiaköyhyyttä ei Suomessa riittävän tarkasti määritellä tai järjestelmällisesti seurata. Myös äärimmäinen energiaköyhyys vaatisi Nummisen mielestä sekä tutkimusta että erityishuomiota sosiaalipalveluissa.

Sähkömarkkinalaki kieltää sähkönjakelun tai -toimituksen katkaisun talvella sähkölämmittäjiltä, mutta sähköt voi katkaista neljän kuukauden kuluttua laiminlyödyn maksun eräpäivästä. Kun sähköt maksurästien takia lopulta katkaistaan, voi niiden palauttaminen olla yhtä lailla pitkällinen prosessi, Numminen kertoo.

”Jos omassa kodissa ei voida tai haluta viettää aikaa, niin jo olemassa olevat ongelmat lähtevät helposti kärjistymään.”