Kreikan velkakriisi vie EU:ta liittovaltion suuntaan
Euron pelastamiseksi tehdyt toimet johtavat EU:ta yhä pitemmälle liittovaltion suuntaan, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Aki Kangasharju ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioivat.Tiilikaisen mielestä kehitys on perusteltu. ”EU:ssa kokeiltiin mallia, jossa on yhteinen raha muttei yhteistä talouspolitiikkaa. Nyt vahvistuu suunta, jossa unionin valtaa lisätään.”
”Puhdasoppiseen liittovaltioon siirtyminen ei kuitenkaan ole poliittisesti mahdollista, sille ei ole kansalaisten tukea.”
Kangasharjun mukaan yhteisen rahapolitiikan rinnalle rakennetaan nyt yhteistä finanssipolitiikkaa. ”Se on hyvin selkeää liittovaltiokehitystä, kun veronmaksajia yhdessä maassa pelastetaan toisten maiden rahoilla”, hän sanoo.
Kangasharju uskoo euron pelastuvan, mutta eri asia on, jatkaako Kreikka euroalueessa.
”Vaikka Kreikka eroaisi, ei euroalue hajoa. Lyhyellä tähtäimellä se olisi kallista, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat positiiviset. Kreikan ero vähentäisi liittovaltiokehityksen tarvetta.”
PTT:n ekonomistin Janne Huovarin mukaan Kreikan irtautumisen seurauksia ei voi ennakoida.
”Suomen osuus Kreikan lainoista on 1,4 miljardia euroa. Se kannattaisi nähdä investointina vakauteen. Euron vaikeudet tulisivat huomattavasti kalliimmaksi.”
Kreikan nykyinen kriisi on pahempi kuin Suomen 1990-luvulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
