EU:n maatalouspolitiikka menossa Suomelle oikeaan suuntaan – Rahoituksesta odotetaan kuitenkin ehdotettua parempaa ratkaisua

Viljelijät toivovat maatalousuudistukselta ennen kaikkea vakautta ja sitä, että byrokratia vähenee, Suomen EU-edustustossa työskentelevä Kari Valonen uskoo. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuutta on takana jo kaksi viikkoa. Suomi johtaa puolen vuoden kautensa ajan myös maatalouden erityiskomiteaa, jossa keskustellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) suunnasta.

Kokouksia johtaa ulkoministeriön palveluksessa oleva maatalousneuvos Kari Valonen, joka on ollut sorvaamassa maatalousasioita jo edellisillä puheenjohtajuuskausilla.

Vuosille 2021–2027 tekeillä oleva maatalousuudistus on liikkunut neuvostossa ja EU-parlamentissa jo paljon eteenpäin siitä, kun Euroopan komissio julkisti vuosi sitten oman ehdotuksensa.

Suomen kannalta "juna näyttää menevän oikeaan suuntaan", Valonen kertoo.

Useat Suomelle tärkeät asiat, kuten Etelä-Suomen kansalliset ja tuotantoon sidotut tuet ovat mukana neuvoston papereissa. Se on vaatinut kuitenkin pitkäjänteistä työtä.

"Suomelle tärkeitä asioita on pidetty esillä jo pidemmän aikaa, koska puheenjohtajamaana omien asioiden hoitaminen on vaikeaa. Olen luottavainen siihen, että asiat järjestyvät hyvin. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä maatalousuudistuksesta kansallisesti järkevämpi toimeenpanna", Valonen uskoo.

Kaikkia ongelmakohtia ei ole vielä selätetty. Yksi kysymysmerkki on maatalouden budjetti. Erityiskomiteassa ei keskustella rahoituksesta, mutta teemaa pidetään esillä aina, kun mahdollista, esimerkiksi kahdenvälisissä tapaamisissa.

Komissio esittää EU:n maatalousrahoitukselle leikkauksia, ja Suomelle ne osuisivat erityisesti maaseudun kehittämistukiin. Sen lisäksi isoille tiloille ehdotetaan tukileikkuria, mitä Suomi ei kannata.

"Toivomme, että pääsemme parempaan ratkaisuun rahoituskysymyksissä. Onneksi EU:ssa on iso joukko jäsenmaita, jotka ovat sitä mieltä, ettei rahoitusta eikä erityisesti kakkospilaria voi leikata näin paljoa."

Rahoituksen lisäksi maatalousuudistuksen teemat ovat kulminoituneet jäsenmaiden keskuudessa muutamaan isoon kysymykseen. Toinen niistä on uusi toimeenpanomalli, jonka avulla jäsenmaat voivat aiempaa itsenäisemmin päättää siitä, miten ennalta sovittuihin yhteisiin tavoitteisiin päästään.

EU:n yhteiset tavoitteet liittyvät muun muassa ilmastoon, ympäristöön ja tilojen kannattavuuteen.

Valonen pitää mallia hyvänä uudistuksena.

"Nyt meidän on mahdollista mennä kohti kunnianhimoisempaa ja vaikuttavampaa maatalouspolitiikkaa. On positiivista, että pääsemme kansallisesti katsomaan, miten voimme yksinkertaistaa hallintoa."

Käytännön toteutus on vielä toistaiseksi kaukana maalista. Jäsenmaat ovat sorvanneet viime kuukaudet sitä, millä mittareilla yhteisten tavoitteiden toteuttamista valvotaan, ja millaiset sanktiot jäsenmaille tulisivat, jos etukäteen määrättyjä tavoitteita ei saavuteta.

Komission esittämä vuosittainen tulosten seuranta ei Valosen mielestä olisi tarpeen.

"Kokonaan valvonnat eivät tiloilta lopu, mutta nyt on mahdollisuus siihen, että ne vähenisivät ja järkiperäistyisivät. Valvonnassa voitaisiin luottaa entistä enemmän jäsenmaihin."

Toinen jäsenmaiden kantoja jakava teema on viherryttämisen tilalle rakennettu vihreä arkkitehtuuri. Sen pohjana ovat tietyt ympäristövaatimukset, joita viljelijöiden tulee noudattaa suorien tukien ja maaseudun kehittämistukien saamiseksi. Komission mainitsemia vaatimuksia ovat muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys ja turvemaiden suojelu.

Valosen mukaan asiat ovat myös tältä osin hyvillä raiteilla neuvostossa.

"Pöydällä oleva teksti antaa meille joustovaraa."

Suomen tavoite on viedä cap-uudistusta loppuvuonna mahdollisimman pitkälle. Lopullinen ratkaisu saavutetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun jäsenmaiden johto on päässyt sopuun rahoituksesta.

Vaikka asiat ovat menossa Valosen mukaan hyvään suuntaan, kaikkiin tekijöihin ei pysty ennalta vaikuttamaan.

Yksi tällainen on Britannian EU-ero. Näillä näkymin eropäivä sattuu Suomen puheenjohtajuuskauden puoliväliin lokakuun lopulle.

"Jos Britannia päättää lähteä ilman sopimusta, niin voimme joutua miettimään sitä, miten brexit vaikuttaa esimeriksi naudan- ja sianlihan sekä maidon markkinoihin. Toinen on monivuotinen rahoituskehys ja se, kuinka pitkälle Suomi pääsee päätöksenteossa. Jäsenmaat eivät halua sanoa lopullista mielipidettään maatalouspolitiikan yksityiskohdista ennen kuin tiedämme rahoista."

Uudistuksen aikataulu onkin todennäköisesti venymässä. Siksi siirtymäkauden järjestelyt ovat nousseet jo keskusteluihin. "Mitään konkreettista esitystä siirtymäajasta komissio ei ole vielä antanut", Valonen sanoo.