Suomesta löytyi sata uutta raparperikantaa – etsinnöistä tehtiin elokuva

Luken Piikkiön toimipaikassa sijaitseva kansallinen raparperien geenivarakokoelma. Kuva: Elina UUsirasi / Luke

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vanhojen puutarhakasvien etsintäkuulutus keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Näistä yli sata edustaa uudentyyppistä kasvikantaa.

Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit.

"Arvelimme, että sitkeänä kasvina moni näistä vanhoista viljelyksistä ja lajikkeista voisi yhä olla jäljellä ja pääsisimme tutkimaan niiden geneettistä monimuotoisuutta", Luken tutkija Merja Hartikainen kertoo.

"Geneettisesti hyvin monimuotoisiksi osoittautuivat koululaisen ilmoittama raparperi Helsingistä ja Lappeenrannassa kasvava, 1940- ja 1950-luvuilta peräisin oleva raparperi", kertoo raparperin geneettisestä analysoinnista vastaava erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää.

Raparperitutkimus myös dokumentoitiin elokuvaksi Raparperin kadonneita geenejä etsimässä.

"Elokuvan toivotaan lisäävän koulujen kiinnostusta ottaa opetukseensa monimuotoiset hyötykasvit. Elokuvassa kerrotaan raparperitutkimuksen lisäksi myös siitä, miten kansalaiset ja koululaiset osallistuivat projektiin", Hartikainen kertoo.