Karu totuus EU:n ”riittävästä” boikotista: Ukrainaa moukaroivalle Putinille virtaa öljyrahaa täysmääräisesti vielä puoli vuotta
Unkarin pääministeri Viktor Orbán hyppyytti komissiota ja jäsenmaita kuukauden ja sai mitä halusi. Venäjän vastainen rintama rakoilee ja Venäjän johtaja saa lisää peliaikaa.
Pääministeri Sanna Marin keskusteli maanantaina muiden EU-johtajien kanssa Venäjän vastaisista pakotteista Brysselin huippukokouksessa. Kuva: Emmanuel Dunand31.5.202211:45
Nyt ensi hätään ei tapahdu mitään. Virkamiehet riitelevät yksityiskohdista. Venäläinen öljy virtaa Eurooppaan ja presidentti Vladimir Putin saa rahaa sotakoneensa ja diktatuurinsa pyörittämiseen.
Siinä on kaikki oleellinen Brysselissä viime yönä runnotusta venäläiseen öljyyn kohdistuvasta pakotepaketista tässä vaiheessa.
Se, että meriteitse Venäjältä kuljetettavan öljyn tuonti loppuu puolen vuoden päästä ja vuoden vaihteessa Saksa ja Puola pysäyttävät myös putkituonnin, on laiha lohtu maataan puolustaville ukrainalaisille.
Myös muut kuudennen pakotepaketin yksityiskohdat, esimerkiksi Venäjän suurimman vähittäispankin Sberbankin sulkeminen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle, on edelleen lähinnä kosmeettista kiusantekoa Moskovan suuntaan. Sotaan se ei vaikuta.
Tankkerikuljetusten osuus Venäjän vuotuisesta reilun 440 miljoonan tonnin öljytuonnista EU-maihin on noin kaksi kolmasosaa. Kun tähän päälle lasketaan Puolan ja Saksan putkituonti, päästään 90 prosentin pakotekattavuuteen.
Tässä tilanteessa ollaan kuitenkin vasta ensi vuoden alussa. Siihen asti Venäjä pääsee korjaamaan täyden hyödyn öljyn ja polttoaineiden hintojen noususta. Siirtymäaika jättää Moskovalle myös pelivaraa hakea tankkeriöljylleen uusia asiakkaita maailmanmarkkinoilta.
Tätä taustaa vasten Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viimeöinen hehkutus ”maksimaalisesta painostuksesta” sodan lopettamiseksi tai pääministeri Sanna Marinin (sd.) puheet riittävän voimakkaista toimista kuulostavat ennen muuta kiusallisilta.
EU:n rivit rakoilevat. Sitä on nyt turha kiistää, kun Venäjän aloittama sota Ukrainan kanssa on jatkunut jo yli kolme kuukautta. Se näkyy päivä päivältä enemmän kaikessa ja on turha odottaa, että asetelma paranisi lähikuukausina.
Venäläisestä öljystä riippuvaisen Unkarin autoritäärinen pääministeri Viktor Orbán vedätti muita EU-johtajia häikäilemättä. Unkari ja sen siivellä Slovakia ja Tšekki pääsevät hyödyntämään halpaa venäläistä putkiöljyä vielä pitkään.
Venäläisen Urals-öljylaadun tynnyrihinta on tällä hetkellä noin 93 dollaria, kun Pohjanmeren Brent-öljystä maksetaan 120 dollaria tynnyriltä.
Unkari on onnistunut myös neuvottelemaan itselleen satojen miljoonien EU-tuet, joilla maan öljyhuollon infrastruktuuri uusitaan niin, että jalostamot voivat käyttää myös muuta kuin venäläistä öljyä.
Tilanne on erityisen irvokas siksi, että samaan aikaan EU kiistelee oikeusvaltioperiaatetta rikkovan Unkarin kanssa koronaelvytysrahojen maksamisesta. Hyvää tässä kaikessa on se, että mitä ilmeisimmin Puolan johto ottaa oikeusvaltiokiistassa nyt etäisyyttä öykkäröivään ja Putinia liehittelevään Orbániin.
Pakotteet eivät ole ainoa asia, jossa EU:n rivien rakoileminen näkyy. Monissa EU-maissa on arvosteltu kitkerästi sitä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz pitävät aktiivisesti yhteyttä Venäjän johtajaan mutta eivät itse ole vierailleet sodan runtelemassa Ukrainassa.
Sekä Scholz että Macron ovat antaneet ymmärtää olevansa valmiita tekemään Putinille myönnytyksiä, jotta sota saadaan loppumaan. Tämä linja on ristiriidassa myös Yhdysvaltojen strategian kanssa.
Mitä ilmeisimmin Venäjä aikoo käyttää viljatoimituksia ja uhkaavaa ruokakriisiä kiristyskeinona, vaikka hän vakuutti Macronille ja Scholzille puhelinkeskustelussa, että näin ei tapahdu.
Ruokaturva ja ruokakriisin torjuminen on EU-maiden seuraava haaste. Venäjä estää ukrainalaisen viljan kuljetukset Mustanmeren satamien kautta. Jos Ukraina ei saa viljavarastoihinsa tilaa uutta satoa varten, kriisi kärjistyy syksyllä entisestään.
Moskova on ilmoittanut, että laivojen pääsy Ukrainan satamiin ja satamista ulos sallitaan, jos USA ja EU luopuvat osasta talouspakotteita.
Rivien rakoileminen koskee myös Natoa. Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia jarruttava Turkki ei ainakaan vielä osoita taipumisen merkkejä. Se, että Yhdysvallat ja muut suuret Nato-maat eivät pysty tekemään asialle mitään, on hyvä uutinen Putinille. Ukrainan sodan laukaisemassa geopoliittisessa kriisissä nimenomaan Nato ja USA ovat Kremlin isännän keskeiset vastustajat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
