Kuluttajat mukaan maatilan arkeen
Ruuan tuottaminen on tärkeää ja
vaativaa työtä. Nykyisin ei kuitenkaan enää riitä, että tekee varsinaisen työnsä kunnoilla ja huolellisesti, omaa työtään pitää osata myös markkinoida. Kuluttajat haluavat tietää entistä tarkemmin, kuinka ja kuka heidän ruokansa tuottaa.
Kuluttajien ja viranomaisten esittämät
vaatimukset tuntuvat usein sellaisilta, ettei niillä ole mitään tekemistä maatilan arkitodellisuuden kanssa. Vääriä käsityksiä maataloudesta ja kotieläintaloudesta syntyy myös televisiossa esitetyistä, salaa kuvatuista otoksista.
Vääriä mielikuvia syntyy myös siksi, että
yhä useammalla suomalaisella ei ole omaa kokemusperäistä tietoa ruuan tuottamisesta.
Maatilojen arkea ei enää tunneta samalla
tavalla kuin vielä pari vuosikymmentä sitten
– ruoka tulee kaupasta ja sähkö töpselistä.
On hyvä, että monet maatilat ovat avanneet ovensa vierailijoille. Myös kasvava maatilamatkailu osaltaan lisää kuluttajien tietoa nykypäivän maataloudesta.
Uutena ilmiönä kuluttajien lisääntyneestä kiinnostuksesta ruuan tuotantoon on niin sanottu kumppanuusmaatalous. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajat jakavat viljelijöiden kanssa tuotannon riskejä. Käytännössä riskien
jakaminen toteutuu siten, että kuluttaja sitoutuu ostamaan tuotetun sadon jo ennen satokautta. (MT 28.5.)
Kumppanuusmaataloutta voi toteuttaa myös myymällä kuluttajille osuuksia esimerkiksi kotieläintuotannosta.
Iittiläinen maanviljelijä Ismo Eerola ryhtyi viime vuonna myymään osuuksia sikalastaan. Osakkeista saaduilla rahoilla Eerola rahoittaa sikalan laajennusta. Sen ansioista sioille tulee lisää tilaa ja niiden elinolot paranevat. Osakkaat pääsevät myös tutustumaan tuotantoon
vierailupäivinä.
Eerola on tyytyväinen osakkeiden kysyntään. Osa osakkaista on lähtenyt mukaan ideologisin
perustein, mutta osa myös puhtaasti sijoitusmielessä, vaikka osinkojen saantiin voi
vierähtää vuosia.
Britanniassa kuluttajat voivat osallistua maatilojen hoitoon myös netin välityksellä. Jäsenmaksua vastaan kuluttajat vaikuttavat maatilan päätöksentekoon. Saksalainen Gerd Kauert vuokraa lihakarjaansa kuluttajille.
Kuluttajien ja tuottajien yhteistyötä voi tehdä monella eri tavalla. Tavoitteena on, että kuluttajien ymmärrys ruuan tuottamiseen kasvaa. Osallistuminen tavalla tai toisella
ruuan tuotantoon, lisää myös viljelijöiden
työn ja ruuan arvostusta.
Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä uskoo, että kumppanuusmaataloudella voisi olla nyt Suomessakin kysyntää, koska kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan on lisääntynyt. Hänen mielestään tärkeä osa kumppanuusmaataloutta on tuottajien ja kuluttajien välinen vuorovaikutus.
Vaikka kumppanuusmaatalous ei nousisikaan Suomessa merkittävään asemaan, ovat kaikki kotimaista tuotantoa tukevat keinot tärkeitä. Omakohtainen tieto suomalaisten tilojen
arjesta ja tuotannosta vähentää ennakkoluuloja ja lisää luottamusta.
Kotimainen ruuan tuotanto perustuu joka tapauksessa viljelijän ja kuluttajan väliseen yhteistyöhön. Vaikka kaupalla on Suomessa vahva asema, on kuluttajilla valta päättää, mitä he ostavat. Jos kuluttajat vaativat kotimaista lähiruokaa, kaupat sitä myös hankkivat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
