Pohjanmaan rannikolla syntyy yli puolet Suomen veneistä
Pohjanmaan rannikon 200 kilometrin mittaiseen keskittymään kuuluu 25–30 yritystä, jotka rakentavat veneitä omilla tuotemerkeillään. Varsinaisten veneenrakentajien lisäksi seudulla riittää alihankkijoita.
”Puuseppiä, suunnittelijoita, elektroniikka-, metalli-, muovi- ja tekstiilialan yrityksiä”, Vasekin kehitysjohtaja Stefan Råback luettelee alihankkijoiden toimialoja. Vasek on Vaasanseudun kehitysyhtiö.
Veneenrakennuksen keskittymässä on kymmenisen kuntaa. Yrityksiä on monenkokoisia: osa on yhden rakentajan venepajoja, suurimpien työpaikat lasketaan sadoissa.
”Kuntamme ylivoimaisesti suurin teollinen työnantaja on veneenrakentaja Botnia Marin”, Maalahden kunnanjohtaja Mikko Ollikainen sanoo.
Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka kertoo, että kunnassa on paljon alihankkijayrityksiä.
”Veneteollisuudesta palkkansa saavien osuus Kruunupyyn työikäisistä on yli viisi mutta alle kymmenen prosenttia.”
Djupsjöbacka muistuttaa veneenrakennuksen imagoarvosta.
”Mielellämme korostamme alueemme osaamista. On mukava kertoa, että täällä tehdään huipputuotteita vientiin.”
Luodossa on kaksi isoa veneenrakentajaa, suuria purjeveneitä valmistava Baltic Yachts ja moottoriveneistään tunnettu Bella.
”Veneala työllistää noin viisi prosenttia työikäisistä luotolaisista”, kunnanjohtaja Carola Löf arvioi.
Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson kertoo, että veneteollisuus tuo Pietarsaaren seudulle viiden miljoonan euron verotulot vuosittain.
Seurannaisvaikutuksineen verohyöty nousee yli kymmeneen miljoonaan euroon.
”Tässä pätee vanha totuus, että yksi teollinen työpaikka synnyttää kaksi työpaikkaa palvelualoille”, Jakobsson sanoo.
Stefan Råback pohtii syitä venekeskittymän syntyyn.
”Perinteet ovat iso juttu. Pohjanmaan rannikolla tehdyt purjealukset tunnettiin aikoinaan maailmalla hyvin.”
Merellisissä maisemissa veneitä on tarvittu jatkuvasti: kalastukseen, saarten välillä liikkumiseen, kauppareissuilla mantereelle…
”Veneet omaan käyttöön rakennettiin itse ja ne tehtiin hyviksi – niin hyviksi, että niistä kiinnostuivat muutkin”, Råback sanoo.
Kynnys yrittäjyyteen on alueella matala: Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla yritysten määrä asukasta kohti on suurempi kuin missään muualla Manner-Suomessa.
Alueen yritykset ovat osanneet pitkään myös viennin.
Yhteydet Ruotsiin ovat vuosisataiset ja kielikin on yhteinen.Länsinaapurin kautta on ollut hyvä ponnistaa isommille markkinoille.
ANTTI KANTOLA
Vene-messut järjestetään 7.–16.2.
Helsingin messukeskuksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
