Professori tarjoaa kunta-uudistukseen maakuntamallia
Hallituksen ajama kuntauudistus joutaa roskikseen. Se ei turvaa palveluita vaan kiihdyttää nykyistä keskittämiskehitystä.
Parasta, mitä kuntien auttamiseksi voitaisiin nyt tehdä, on kahden tason maakuntamalli. Päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla ja kunnat jatkaisivat lähes nykyisellään.
Tällaista kuntauudistusta maalailee Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
Haveri esittää uutta hallintomallia, koska kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) työryhmän linjaukset ovat tyssänneet ankaraan vastustukseen kun-
nissa. Se nähtiin myös torstai-iltana Tampereella Maaseudun sivistysliiton kuntaillassa: iso keskuskaupunki kannattaa liitoksia ja maalaisemmat kehyskunnat vastustavat.
Haverin esittämää maakuntamallia on kokeiltu Kainuussa ja se toimi: palveluverkko säilyi pääosin ja palvelu parani sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Kunnille tuli vielä kymmenien miljoonien eurojen säästöt.
Pieleen mallissa meni aluekehitys. Aluerahaa oli liian vähän eikä uusia työpaikkoja oikein syntynyt.
Mallia ei kuitenkaan haluta nykyisin edes ajatella, koska kaikkea maakuntalähtöistä pidetään keskustalaisena, Haveri harmittelee.
”Vaikka Kainuun malli luotiin Lipposen aikana.”
Malli säilyttäisi kuntarakenteen lähes nykyisellään, mutta terveydenhuolto, maankäytön suunnittelu ja esimerkiksi toisen asteen koulutus annettaisiin maakuntatason päätettäviksi.
Rahoittajina olisivat kunnat, mutta päättäjinä vaaleilla valitut valtuutetut.
Suorat vaalit takaisivat sen, että valitut ajaisivat maakunnan eivätkä oman kuntansa asioita. Nurkkakuntaisuus vähenisi, kun kunnat eivät enää valitsisi itse edustajiaan maakuntatasolle.
Mallissa myös lähidemokratia toimisi. Nykyisin ylikunnalliset kehitysyhtiöt ovat jopa kuntapäättäjien pääsemättömissä.
”Eivät kunnat ole vain palvelujen järjestäjiä, vaan myös väline, jonka avulla ihmiset voivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Pienet kunnat ovat toimineet jopa asukkaiden edunvalvojina esimerkiksi sähkökatkostilanteissa”, Haveri kertoo.
Kuntayhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Jopa Virkkusen työryhmän esittämät 70 kuntaa on liikaa, jos kunnan tulisi hoitaa terveyspalvelunsa täysin itsenäisesti.
Hallituksen kuntauudistuksen taustalla lienee sellainen ajatus, että muuttoliike jatkuu, vanhusväestö lisääntyy, kaupunkiseudut vahvistuvat, yhteisöllisyys heikkenee ja yksilöllisyys korostuu ihmisten arvomaailmassa, Haveri arvioi.
”Virkkusen malli yrittää mu-
kautua tähän kehitykseen ja jopa kiihdyttää sitä, kun taas maakuntamalli olisi enemmän nykytilannetta säilyttävämpi ja turvaavampi.”
”Ei tällä turvata palveluja, vaikka niin luvataan.”
Palvelu ei parane syrjäkylillä, sillä säästöt tulevat keskittämisen kautta.
Maaseudun tyhjeneminen al-
kaa siitä, kun valtio antaa signaalin, ettei palveluja kannata tarjota. Sitten ei tule yrityksiäkään eikä ihmisiä, ja asuntojen hinnat laskevat.
Virkkusen mallin toinen virhe on, ettei se toteudu kuin pakolla.
”Pakosta taas seuraa se, ettei kuntien toiminta muutu. Sen sijaan ristiriidat voivat jähmettää kuntien politiikan vuosikymmeniksi.”
Kolmas virhe on se, että valtio ylittää toimivaltansa.
”Monet kunnat ovat satoja vuosia vanhoja. Valtiolla ei ole oikeutta puuttua niiden itsehallintoon. Se on yksinkertaisesti väärin.” EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat