Nuoret parit käyvät parisuhdekursseilla kuin kuntosalilla – "Näitä annetaan myös häälahjaksi”
Terapiapalveluissa on huomattu, että huoli taloudesta voi pitkittää eroa tai huolista puhumista. Vähemmän tienaava voi pelätä, miten pärjää eron jälkeen.
Väestöliiton terapiapalveluiden johtavan psykoterapeutti Tarja Santalahden mukaan nykyään ilmenee usein, että huoli taloudesta on pitkittänyt eroa tai edes huolista puhumista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMA.Monet hakeutuvat pariterapiaan nykyään etukenossa, sen sijaan että sitä ajateltaisiin parisuhteen viimeisenä oljenkortena. Näin kerrotaan Väestöliiton terapiapalveluista sekä kirkon perheneuvonnasta.
”Kuntosalilla käydään hoitamassa hyvinvointia ja tässä on vähän sama juttu. Heti kun huomataan, että joku kivistää, mennään hakemaan apua”, kertoo kirkkohallituksen perheasioiden asiantuntija Liisa Välilä.
Välilän mukaan nuoret pariskunnat lukevat paljon parisuhteeseen liittyvää kirjallisuutta ja käyvät parisuhdeluennoilla ja -kursseilla.
”Ohjaan myös itse parisuhdekursseja hotelleissa ja kesällä on leirejä, joilla on satoja pareja. Näitä annetaan myös häälahjaksi”, Välilä kertoo.
Myös Väestöliiton terapiapalveluiden johtavan psykoterapeutin Tarja Santalahden mukaan heiltä ostetaan häälahjaksi lahjakortteja parikäynnille.
”On ihan mainiota jonkun ajan kuluttua tarkastella juuri ennaltaehkäisevässä mielessä, että miten liittomme on lähtenyt käyntiin. Mitkä ovat kannattelevia asioita ja mitkä haasteita”, Santalahti sanoo.
Helsingin kaupungilla johtavana psykoterapeuttina toimiva Sirpa Salonen puolestaan kertoo, että heidän asiakkainaan olevat parit ovat yleensä kokeilleet kaikki kotikonstit ennen pariterapiaa ja ovat jo "aika isossa kriisissä".
”Harva on ajatellut, että mennäänpä varmuudeksi pariterapiaan”, Salonen sanoo.
Salonen tekee töitä pariterapeuttina myös Väestöliitolla, ja hänen mukaansa yksityisellä puolella huomaa, että tuoreetkin parit saattavat hakeutua terapiaan "varmuuden vuoksi".
”Jopa silloin, kun on juuri tutustuttu ja tulee ensimmäisiä pulmia, lähdetään miettimään, että miten tekisimme nyt paremmin kuin silloin aiemmin, kun jouduin eroamaan aiemmassa suhteessa.”
”Tällä hetkellä on tosiasia, että eropäätöstä pitkitetään, koska se on taloudellisesti niin raskas asia.”
Väestöliiton terapiapalveluiden Santalahden mukaan nykyään ilmenee usein, että huoli taloudesta on pitkittänyt eroa tai edes huolista puhumista. Santalahden mukaan vähemmän tienaava voi pelätä, miten pärjää eron jälkeen.
”Vaikka suhteessa on voinut huonosti ja läheisyys on vähentynyt, niin tällä hetkellä paljastuu ehkä suurimpana tekijänä, että huoli taloudesta on pitkittänyt eroa tai edes sen ajatuksiin päästämistä. Tällä hetkellä on tosiasia, että eropäätöstä pitkitetään, koska se on taloudellisesti niin raskas asia.”
Santalahti arvioi, että etenkin noin 30–45-vuotiaat hakeutuisivat nykyään enemmän pariterapiaan.
”Aistin työssäni, että tämä aika on todella vaativaa pariskunnille. Mille tahansa pariskunnalle, mutta etenkin siinä 30–45 ikävuoden korvilla, kun kaikki tapahtuu niin hirveällä vauhdilla. On opiskeltu, ollaan työelämässä, on velkaa, on ehkä perustettu perhe. Tuttavaparien ensimmäiset parisuhteet alkavat purkautua ja aletaan miettiä sitä omaakin suhdetta”, Santalahti sanoo.
Pariterapiaan saatetaan hakeutua esimerkiksi eläkkeelle jäädessä tai lasten muuttaessa kotoa.
Helsingin kaupungin pariterapiassa käy Salosen mukaan paljon 30–40-vuotiaita ensimmäisen lapsen tuoreita vanhempia tai ensimmäistä lastaan odottavia.
Salosen mukaan parien ongelmat vaikuttavat aiempaa rankemmilta, eivätkä julkisen puolen pitkäksi venyneet jonotusajat ainakaan helpota tilannetta. Hän arvioi, että jono pariterapiaan Helsingissä on noin kahdeksan kuukautta.
Käytännössä jonoja puretaan "numerojärjestyksessä", mutta myös kiireaikoja on. Tällä hetkellä kiireasiakkaat pääsevät vastaanotolle 2–4 viikossa.
”He ovat odottavia perheitä tai alle 1-vuotiaiden lasten vanhempia, joilla on vakava kriisi suhteessa. Haluaisimme priorisoida tätä tilastollisesti suurinta eroavaa joukkoa ja tärkeää perheen muodostumisen vaihetta”, hän kertoo.
Kirkkohallituksen perheasioiden asiantuntijan Välilän mukaan pariterapiaan saatetaan hakeutua esimerkiksi eläkkeelle jäädessä tai lasten muuttaessa kotoa.
”Usein muutostilanteet elämässä ovat kohtia, joissa pariterapiaan haetaan. Ja hyvähän niissä onkin määritellä itsensä uudestaan, kuka olen ja mikä tekee minut onnelliseksi.”
”Uskottomuus on myös yksi asia. Ei välttämättä ole kolmatta pyörää, mutta puoliso on voinut mennä Tinderiin.”
Salosen mukaan Helsingin kaupungin pariterapiassa riidat ja eron uhka ovat päällimmäisiä ongelmia.
”Uskottomuus on myös yksi asia. Ei välttämättä ole kolmatta pyörää, mutta puoliso on voinut mennä (treffisovellus) Tinderiin ja keskustelee muiden ihmisten kanssa, jotka hakevat seuraa sitä kautta.”
Salonen kertoo nuorempien ihmisten olevan tänä päivänä tarkkoja siitä, että lastenhoitoa ja kotitöitä jaetaan ja molemmat saavat saman verran omaa aikaa. Kaiken keskellä parisuhdeaika jää ja kumppanit voivat etääntyä toisistaan.
”Yksi juttu, mikä on ihan hirveän iso asia, ja mitä ei ehkä vielä ymmärretä, on sosiaalinen media. Se vie kaikkien huomion suhteesta muualle”, hän sanoo.
Välilä kutsuu kännyköitä "melkoisiksi tuholaisiksi". Sosiaalista mediaa selatessa muiden elämä vaikuttaa helpommalta, vaikka someenhan laitetaan yleensä vain parhaita hetkiä, hän toteaa.
”Jos en kerro toiveitani, tulee se pettymys ihan varmasti.”
Kesälomien ja joulun jälkeen pariterapiassa nähdään ruuhkapiikki. Santalahden mukaan ihmisillä on aivan liian suuria odotuksia lomalle.
”Sitähän sanotaan, että elokuu on erokuukausi. Loma-aika antaa mahdollisuuden kehittää suhdetta, mutta toisaalta se myös paljastaa ongelmat”, Santalahti sanoo.
Välilä kertoo, että hän kirjoittaa parien kanssa usein muutaman toiveen ylös loman varalle.
”Tässäkin on niin, että jos en kerro toiveitani, tulee se pettymys ihan varmasti.”
Hänen mukaansa ongelmia voi aiheuttaa myös se, että kuuntelemisen sijaan kumppanin ajatukset saattaa olettaa tietävänsä. Välilä muistuttaa, että luulo ei ole tiedon väärti.
”Kumppanilta voi kysyä, että oletko tyytyväinen yhteiseen elämäämme tai toivotko jotakin muutosta elämään, mitä muuta toivot? Nämä ovat usein ne keskeiset kysymykset.”
Salonen huomauttaa, että pariterapiasta saa apua, vaikka suhde päättyisikin eroon.
”Ymmärrys siitä, miksi erotaan, on tärkeää ja auttaa eteenpäin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
