Itärajan aita on lumien sulaessa vasta alkutekijöissään – sisäministeri Rantasen mukaan sen rakentaminen käynnistyy tänä keväänä
Ministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomi on varautunut erilaisiin uhkiin Venäjän vastaisella pitkällä rajalla.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) toteaa Suomen varautumiskyvyn itärajalla olevan hyvällä tasolla. Kuva: Kari SalonenSuomen itärajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina viime vuoden marraskuusta lähtien. Syynä tähän on Venäjän masinoima välineellistetty maahantulo, jossa Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita on siirretty rajalle venäläisten viranomaisten toimesta.
Vaikka rajanylityspaikat pysyvät suljettuina, on raja mahdollista ylittää maastoa pitkin. Maastorajan ylitys helpottuu, kun säät lämpenevät kevään tullen.
Rajavartiolaitoksesta kerrotaan MT:lle, että välineellistetyn maahantulon uhka on edelleen korkealla tasolla ja ilmiö on osittain levinnyt tammikuun kuluessa myös maastorajalle.
Rajavartiolaitos ja sen kumppanit saavat edelleen havaintoja välineellistettyyn siirtolaisuuteen liittyvästä sosiaalisen median markkinoinnista ja rikollisten asiaan liittyvästä toiminnasta.
”Ensi vaiheessa aitaa rakennetaan yhteensä 70 kilometrin matkalle, pääosin Kaakkois-Suomeen.”
Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti vuonna 2022 hankkeen raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle.
Käytännössä aita on täysin alkutekijöissään. Imatran Pelkolaan on valmistunut Rajavartiolaitoksen mukaan noin kolmen kilometrin mittainen pilottiaita. Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on 1 344 kilometriä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo MT:lle, että raja-aidan niin kutsutun prio 1 -vaiheen rakentaminen on käynnistymässä kevään aikana.
”Raja-aidan rakentaminen on vaiheistettu. Ensi vaiheessa aitaa rakennetaan 70 kilometrin matkalle, pääosin Kaakkois-Suomeen.”
Esteaitaa rakennetaan rajanylityspaikoille lähialueineen noin 70 kilometriä vuosien 2024−2025 aikana. Kokonaissuunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan noin 200 kilometrin matkalle. Esteaita on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026.
Pääosa esteestä tulee sijoittumaan kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Koko rajan pituudelle estettä ei ole Rajavartiolaitoksen mukaan järkevää rakentaa.
”Kuten tiedetään, rajan toisella puolella on satoja jos ei tuhansia ihmisiä, jotka haluavat ylittää rajan Suomeen.”
Onko Suomi varautunut mahdolliseen turvapaikanhakijoiden kevätvyöryyn maastorajoilla, sisäministeri Rantanen?
”Juuri nythän tilanne itärajalla näyttää rauhalliselta. Mutta kuten tiedetään, rajan toisella puolella on satoja jos ei tuhansia ihmisiä, jotka haluavat ylittää rajan Suomeen. Suomi on varautunut, jos turvapaikanhakijoita taas lähtee liikkeelle”, Rantanen vastaa.
Ministeri ei kuitenkaan halua kommentoida käytännön keinoja, joilla maastorajan ylittämään pyrkiviä voitaisiin pitää loitolla.
”Kyllä kaikki mahdollinen varmasti mietitään. Nyt on vain luotettava siihen, että maan hallitus ja Rajavartiolaitos tekevät kaikkensa, että turvallisuus säilyy rajalla”, ministeri toteaa.
Rantanen pitää Suomen varautumista erilaisiin uhkaskenaarioihin ylipäätään hyvänä.
”Suomi on tehnyt varautumista vuosikymmeniä. Mahdollisia Suomeen kohdistuvia uhkia on monenlaisia, ja niihin kaikkiin kyetään vastaamaan.”
”Nyt on vain luotettava siihen, että maan hallitus ja Rajavartiolaitos tekevät kaikkensa, että turvallisuus säilyy rajalla.”
Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen maahantulon välineellistämisen torjumiseksi ja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi.
”Maaliskuun loppuun mennessä on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle. Tavoitteena on torjua maahantulon välineellistäminen ja ylläpitää paremmin rajaturvallisuutta kaikissa mahdollisissa tilanteissa”, sisäministeri Rantanen kommentoi.
”Kun työ on valmis, se julkistuu ja lähtee lausuntokierrokselle.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








