Lipponen rakentaisi Suomea puolen tusinan keskuksen varassa
Paavo Lipposen mielestä Suomessa kannattaisi nyt kehittää 5–6 kasvukeskusta. Seppo Kääriäinen korosti alueiden yhteistyön merkitystä ja maaseudun vahvuuksia eritoten energiapolitiikassa.
Kuva: Jukka KoivulaKUOPIO (MT) Entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) mukaan aika on ajanut perinteisen aluepolitiikan ohitse.
”Globaalit voimat ovat tehneet vanhanaikaiseksi politiikan, jossa työtä viedään alueille. Nyt mennään siihen, että väestö, osaaminen ja innovaatiot keskittyvät muutamaan keskukseen”, Lipponen linjaa.
Keskustan Seppo Kääriäinen yhtyy näkemykseen aluepolitiikan muutoksesta, mutta kokee sen edelleen tarpeelliseksi.
”Aluepolitiikan kulta-aikaa olivat 1960-, 1970- ja 1980-luvut. Elämme toisenlaisessa maailmassa, mutta alueellisten erojen tasaamisen tarve ei silti ole kadonnut minnekään.”
Lipponen pyöritteli mallia, jossa kehitetään 5–6 suurempaa keskuskaupunkia. Niissä asuisi tulevaisuudessa noin 80 prosenttia suomalaisista.
”Ideat ja innovaatiot syntyvät suuremmissa keskuksissa. Keskusseutujen vahvistaminen ylipäätään on kaiken lähtökohta. Jos meillä ei ole menestyviä isoja yksiköitä, resurssimme eivät riitä.”
Kääriäinen korosti aktiivisempaa maaseudun roolia.
”Pääkaupunkiseutu on käyntikorttimme maailmalla, mutta myös maaseutu voi olla kansallista kilpailukykyämme nostava tekijä. Uusiutuvat energianlähteet sekä kaivosaihiot ovat nousevia aloja.”
”Kunhan keskukset menestyvät, voidaan tukea myös maaseutua”, Lipponen vastasi.
Lipponen ja Kääriäinen keskustelivat torstaina Itä-Suomen maakuntien huippukokouksessa järjestetyssä ”Titaanien taisto” -keskustelussa toimittaja Hannu Lehtilän johdolla kansallisen aluepolitiikan tulevaisuudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat