Demokratian tulevaisuus vaakalaudalla: "Koulussa pitäisi kertoa vaaliasioista"

Janina Klawér ja Martina Meyer toivoisivat nuorten äänestävän aktiivisemmin, sillä kyse on yhteisten asioiden hoitamisesta. Kuva: Kari Salonen

Viime eduskuntavaaleissa alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti jäi 47 prosenttiin. Kuntavaaleissa nuorimman ikäluokan äänestysaktiivisuus oli vielä alhaisempi, noin 30 prosenttia ja eurovaaleissa kaikkein alhaisin, vain kymmenisen prosenttia. Toisin sanoen, suurin osa alle 25-vuotiaista jäi kaikissa vaaleissa kotiin.

Alhaista äänestysprosenttia pidetään ongelmallisena demokratian jatkuvuuden kannalta. Pelissä on melko suuri äänipotti. Suomessa oli vuoden 2017 joulukuussa lähes 450 000 äänestysikäistä alle 25-vuotiasta. Maamme väestöstä 8,1 prosentti kuuluu tähän ikäryhmään.

" Ainakin ilmastoasiat ja koulutus ovat nuorille tärkeitä asioita. Nuorille pitäisi tulla tunne, että he tulevat kuulluksi. On tärkeää saada nuoret äänestämään, sillä heidän tulevaisuudestaan on kyse", pohtii Janina Klawér.

"Nuoria aikuisia kiinnostavat jossain määrin myös talousasiat, kuten vuokrat ja lainat", Martina Meyer lisää.

Naisten mielestä nuoret pitäisi saada kokemaan, että äänestämällä voi vaikuttaa. Nuorten keskuudessa vallitsee luottamuspula poliitikkoja kohtaan. "Kansanedustajat nähdään ehkä oman edun tavoittelijoina", Klawér selittää.

Molemmat nuoret naiset aikovat äänestää tulevissa vaaleissa. "En kovin paljon seuraa politiikkaa, mutta äänestän kyllä. Luotan siihen, että näin on hyvä. Negatiivisuutta on liikaa", ajattelee Meyer.

"Olen maatilalta kotoisin. Meillä kotona puhuttiin paljon politiikasta etenkin EU:hun liittymisen alla" Klawér kertoo.

Äänestysiän alentamista he eivät pidä taikakeinona saada nuoret uurnille. "Uskon kyllä, että itse olisin äänestänyt 16-vuotiaana, jos se olisi ollut mahdollista", Meyer toteaa.

15-vuotiaan Leevi Markon mielestä nuoret saataisiin äänestämään, jos heille kerrottaisiin asiasta enemmän. Nuorten pitäisi tuntea vaihtoehdot paremmin. Hänen mielestään koulussa pitäisi kertoa vaaliasioista ja äänestyksestä nykyistä enemmän.

"Äänestäminen on tärkeää valtion hyvinvoinnin kannalta. Itse en ehkä vielä äänestäisi 16-vuotiaana. Odottaisin, että ymmärrän paremmin maailmanmenoa."

Leevi Markon kotona ei puhuta politiikasta. Paitsi ehkä silloin, jos jotain suurta ja mullistavaa on meneillään.

"Äänestäminen on tärkeää, jotta nuorten ääni saadaan kuuluviin" ajattelee myös 19-vuotias Vili Tahvanainen. Hän aikoo itse äänestää, kunhan sopiva ehdokas löytyy.

Tahvanaisen mielestä nuorten äänestämättä jättämisen taustalla voi olla luottamuspula. "Lupausten pitäminen on tärkeä. Viime kierroksella muun muassa koulutukseen luvattiin satsata lisää. Tosiasiassa siitä on vaan säästetty."

Äänestysiän alentamiseen nuorimies ei ota kantaa. "16-vuotias ei ehkä ole vielä kypsä siihen" hän ajattelee.

Tahvanaisen lapsuudenkodissa politiikasta on puhuttu hyvin vähän. "Joskus ennen vaaleja korkeintaan."