Vierailija Kieli haltuun ja työn syrjään kiinni
Kutsuin viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriöön pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, jossa kartoitettiin keinoja, joilla elinkeinoelämä ja yritykset voivat edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Kuulimme yrittäjiltä ja järjestöjen edustajilta monia kannustavia esimerkkejä ja valmiutta luoviin ratkaisuihin.
Puheenvuoroissa nostettiin esiin muun muassa erilaiset työelämään tutustumisen mallit ja työn ohessa tapahtuva kieli- ja kulttuuriopetus.
Aiemmin Suomeen tulleet voisivat kertoa uusille maahanmuuttajille suomalaisesta kulttuurista ja työelämästä tulijoiden omalla äidinkielellä – toisin sanoen toimia vertaistukena. Tätä tukevat muun muassa Startup Refugees -yhteisöt. Myös tilaisuuksiin osallistumisen kynnys olisi tukihenkilön kanssa varmaankin matalampi ja niistä saadut tulokset parempia.
Valtio voi helpottaa tilannetta byrokratialoukkuja purkamalla. Hallinnon tehtävä on pitää huolta siitä, että kaikki turhat esteet työllistymisen ja yrittäjyyden tieltä puretaan.
Työnantajien perushuolena tuntuikin olevan turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen hitaus ja työkarenssin pituus. Myös palkanmaksussa tarvittavien pankkitunnusten ja -tilien puute on aito ongelma.
Suomeen odotetaan sisäministeriön arvioiden mukaan saapuvan 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä merkitsee meille isoa haastetta koko yhteiskuntana.
Maahanmuutto on kuitenkin Suomelle myös mahdollisuus. Tulijat ovat merkittävä voimavara niin taloudellisen toimeliaisuuden kuin väestönkehityksenkin kannalta.
Onnistunut kotouttaminen on avainasemassa normaaliin elämään kiinni pääsemiseksi. Selvitämme hallituksessa parhaillaan sitä, miten tulijoiden työllistyminen tai koulutukseen ohjautuminen tapahtuisi nykyistä joutuisammin. Uskon siihen, että työnteon kautta maahanmuuttajat saadaan parhaiten integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kaikkien tulijoiden ei myöskään kannata pakkautua suurimpiin kaupunkikeskuksiin, joissa varsinkin asunnon löytäminen on jo nyt hankalaa. Suomeen jäävien hyvin hoidettu kotouttaminen kuuluu meille kaikille.
Maaseudulla on tilaa ja paljon tekemätöntä työtä. Närpiön esimerkki osoittaa, että maa- ja puutarhatalouden parissa on onneksi vielä sellaisiakin töitä, jotka soveltuvat maahan tulleille hyvin.
Kotoutumispalveluiden saatavuuteen täytyy kuitenkin tällöin kiinnittää erityistä huomiota.
On kaikkien etu, että uudet tulijat saadaan sidottua osaksi yhteiskuntaa mahdollisimman nopeasti. Työ on avain sopeutumiseen ja ennaltaehkäisevä ratkaisu moneen mahdolliseen ongelmaan. Työ antaa merkitystä elämälle, lieventää turhautumista, antaa mahdollisuuden purkaa energiaa ja on parasta vastalääkettä radikalisoitumiselle.
Meillä on työttömiä omastakin takaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole suoranuottinen nollasummapeli, jossa yksiltä otetaan ja toisille annetaan. Työpaikkoja on edelleen vapaina, mutta moni niistä jää täyttämättä joko epäsuositun toimenkuvan tai työn fyysisen sijainnin vuoksi.
Maahanmuuttajat voivat myös työllistää itse itsensä yrittäjäksi ryhtymällä. Parhaassa tapauksessa he tuovat lisää työpaikkoja talouden jähmettymisestä kärsivään Suomeen.
Tulijoiden joukossa on paljon nuoria, työhalukkaita ihmisiä. Tätä potentiaalia meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä.
Vähän aikaa sitten tässä lehdessä Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja, everstiluutnantti evp. Ilkka Peura esitti oman, mielestäni järkevän linjansa. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden saapuminen on Kauhavalle myönteinen asia.
On äärimmäisen tärkeää luoda päivärytmit ja rutiinit, joita noudatetaan. Sillä tavoin luodaan turvallisuuden tunne sekä turvapaikanhakijoille että kantaväestölle, Peura sanoo. Olen samaa mieltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
