Maaseudun kuntien tyhjeneminen hidastunut

Hevosyrittäjyys, lapsiperheiden toiveet pienistä kouluista ja eläkeikää lähestyvien paluumuutto selittävät maaseudun muuttotappion puolittumista. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet asukkaita 2000-luvulla puolta vähemmän kuin 1990-luvulla.

1990-luvulla nettomuuttotappio maaseutumaisista kunnista kaupunkeihin oli noin 6 000 asukasta vuodessa. Se puolittui 2000-luvulle tultaessa, Muuttoliikkeet voittajat ja häviäjät -tutkimus kertoo.

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijan Hannu Kydön tekemän, tiistaina julkistetun tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kytö tutki muuttoliikettä Suomessa vuosina 2001–2012.

Kydön mukaan maalle vetävät esimerkiksi hevosharrastus, lapsiperheiden toiveet pienistä kouluista ja ekologinen elämäntapa.

Myös eläkeikää lähestyvien paluumuutto maaseudulle on kasvava trendi.

Kytö toivoo, että poliitikot ottaisivat kantaa maaseudun tyhjenemiseen. Hänestä olisi käytävä keskustelu siitä, mitä palveluille tehdään.

Tutkimuksen mukaan Tampere-Turku-Helsinki-kolmio vetää edelleen asukkaita, mutta myös sen keskusta näyttää vahvistuvan. Painopiste on siirtynyt Hämeen suuntaan.

Työttömät puolestaan siirtyvät Keski-Suomen maalaiskuntiin. Asukaslukuun suhteutettuna työttömiä on vetänyt etenkin Jyväskylän, Mikkelin ja Lahden väliin jäävä maaseutumainen alue.

Kydön mukaan syynä voi olla asuntojen hinta. ”Kaupungista palataan kotiseudulle, jos jäädään työttömiksi.”

Kydön tutkimuksen mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikka vaikuttaa muuttovirtojen rakenteisiin. Pientalot vetävät varakasta väkeä kehyskuntiin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Mitä enemmän maa- ja metsätaloustyöpaikat vähenevät näistä kunnista, sitä paremmin niihin saadaan hyvätuloisia muuttajia.

Maahanmuutosta on Kydön mukaan muodostunut merkittävä vastavoima väestöään menettäneille alueille. Ilmiö näkyy etenkin Itä-Suomessa, jonne on muutettu Venäjältä.

Maan sisäinen muuttovoitto hyödyttää tutkimuksen mukaan harvoja alueita.

Verotuloissa kuntien välisen nettomuuton voittajia ovat Espoo sekä pääkaupunkiseudun ja Tampereen kehyskunnat. Suurimpia menettäjiä ovat suurimmat kaupungit.

Kydön mukaan Suomesta puuttuu selkeä visio koko maan aluerakenteesta.

Suomi on jakautumassa kolmeen: Kaupunkiseutujen keskuskunnat työmarkkinoineen vetävät muuttajia.

Asunnoiltaan edullisemmat kehyskunnat keräävät parhaat veronmaksajat, jotka tarvitsevat palveluita. Maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu ja työttömien osuus kasvaa.

Muuttajien mukanaan tuoma verohyöty menee palveluiden rahoitukseen. Etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat voivat joutua maksajan asemaan.

”Ainoat hyötyjät ovat isot tarjontaa hallitsevat rakennusliikkeet.”

PAULA LIESMÄKI

Maalle

vetää

esimerkiksi

hevosharrastus.«

Avaa artikkelin PDF