Hallitus kuulee iltakoulussaan tänään sairaanhoitopiirien potilastilanteen – Marin: "En lähde ennakoimaan tämän keskustelun lopputulemia"
Husin alueella tilanne on hieman parantunut, mutta voi sairaanhoitopiirin mukaan silti myös heiketä nopeasti. Siksi Husin johto näkee valmiuslain tarpeellisena.
Pääministeri Sanna Marin sanoi Säätytalolle saapuessaan, että hallitus kuulee eri sairaanhoitopiirien tilanteesta. Kuva: Jussi NukariPääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus kuulee tänään iltakoulussaan eri sairaanhoitopiirien potilastilanteen. Sen pohjalta voidaan arvioida, minkälainen tilanne koko maassa on.
Hän sanoo pyytäneensä sairaanhoitopiireistä kirjallisen katsauksen suullisen esittelyn lisäksi, jotta hallitus näkee lukumääräisesti kapasiteetin sairaalan vuodepaikkojen ja tehohoitopaikkojen osalta sekä nykyisen potilastilanteen.
Lisäksi hallitus saa tietää, miten muut sairaanhoitopiirit voisivat tarjota apua niille sairaanhoitopiireille, joissa on kapasiteettiongelmia koronapotilaiden vuoksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) pitää valmiuslakia tarpeellisena, jotta terveydenhuollon resurssien riittävyys voidaan turvata joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan, jos koronatilanne heikkenee.
"Kuulemme myös Husin sairaanhoidon tilanteesta, mutta en lähde ennakoimaan tämän keskustelun lopputulemia", Marin sanoi Säätytalolle mennessään.
Hus sanoo tiedotteessaan, että koronavirustartuntojen ja sairaalahoidossa olevien potilaiden määrien kasvu näyttää taittuneen Uudellamaalla. Tilanne voi silti myös heiketä nopeasti, ja tämän vuoksi Husin johto näkee valmiuslain tarpeellisena.
Hus kertoo pyrkineensä turvaamaan loppuvuoden toimintaa esimerkiksi lisätyökorvauksilla.
Kokemus on osoittanut, että tilanne sairaaloissa voi muuttua hyvin nopeasti, Hus sanoo.
"Koronaviruspotilaiden määrä lisääntyi hyvin nopeasti Husin sairaaloissa reilu viikko sitten ja jouduimme siirtämään potilaita muihin yliopistosairaaloihin hoidettavaksi. Myös henkilökunnan sairastumiset tai koronavirukselle altistumiset ja niitä seuraavat karanteenit voivat vaikeuttaa yksiköiden toimintaa äkillisesti", sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.
Marin korosti, että ensisijaisesti sairaanhoitopiireillä työnantajina on syytä katsoa kaikki muut keinot varmistaa henkilöstön riittävyys joulunpyhinä.
"Valmiuslainsäädäntö ei ole sellainen työkalu, että se olisi ikään kuin varuiksi olemassa sen vuoksi, että sitä olisi kätevä käyttää esimerkiksi työaikajärjestelyihin", hän sanoi hallitusneuvottelujen alla.
Hallitus pohtii neuvottelussaan etenemistä koronatoimien kanssa. Käsiteltävänä on epidemiologinen tilannekatsaus, jossa nähdään tuoreimmat tiedot siitä, miten rajoitustoimet ovat purreet koronatilanteeseen ja miltä tulevien parin viikon ennusteet näyttävät. Hallitus saa tietoa muun muassa tehohoidon mallinnuksista.
Tehohoidon kapasiteetin ja erityisesti hoitohenkilökunnan riittävyys on keskeinen kysymys, kun arvioidaan mahdollista tarvetta valmiuslain käyttöönotolle. Tähän mennessä henkilökunnan riittävyyttä on yritetty sairaanhoitopiireissä varmistaa erilaisin vapaaehtoisin keinoin.
Hallitus on pitkin syksyä korostanut, että valmiuslakiin turvaudutaan vain, jos se on todella välttämätöntä.
Leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla, joihin kuuluu jo iso osa Suomen sairaanhoitopiireistä, on otettu käyttöön voimakkaita rajoitustoimia viime viikkojen aikana. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla otettiin tiukempia rajoituksia käyttöön kuun vaihteessa, joten toimien vaikutusten pitäisi alkaa näkyä.
Kiperä kysymys liittyy etenkin siihen, miten sairaaloissa saadaan riittämään henkilökunta ja tehohoitokapasiteetti joulunpyhien yli, kun osa hoitohenkilökunnasta on lomalla ja toimintaa ajetaan alas.
Hallitus on viime viikkoina tehnyt valmisteluja sen varalle, että valmiuslain käyttöönottoon jouduttaisiin, ja asiasta on lisäksi kokemusta viime keväältä. Periaatteessa asiassa pystyttäisiin etenemään muutamissa päivissä edellyttäen, että eduskunta olisi koolla.
Valmiuslain käyttöönotto edellyttäisi poikkeusolojen toteamista yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.
Lopullinen päätösvalta voimaantulosta on eduskunnalla. Se päättää, tulevatko valtioneuvoston antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
