Smoothien ostaja ja postipaketin lähettäjä voivat tukea metsien istutusta – vapaat hiilimarkkinat kasvavat kohisten

Helsingissä ja Jyväskylässä yliopisto-opiskelijoille suunnatuissa ravintoloissa voi hyvittää ateriansa päästöt. Hinta vaihtelee 5–15 sentin välillä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomalaiset kuluttajat pystyvät kompensoimaan ilmastopäästönsä lähettäessään postipaketteja tai hörppiessään Jungle Juice -ketjusta ostamaansa smoothieta. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskuntien ravintoloissa voi maksaa ateriastaan vapaaehtoisen päästömaksun.

Kerätyillä rahoilla entisen vihreiden kansanedustajan, liikemies Antero Vartian perustama Compensate-säätiö suojelee ja istuttaa metsää hiilinielujen kasvattamiseksi.

Viime keväänä toimintansa aloittanut, voittoa tavoittelematon säätiö on kerännyt rahaa tähän mennessä yli 400 000 euroa. Sillä on poistettu ilmakehästä 100 800 tonnia hiilidioksidia. Määrä on sidottu istuttamalla yli 1,5 miljoonaa puuta ja suojelemalla 560 jalkapallokentällistä metsää.

Compensaten vastuullisuuspäällikkö Niklas Kaskeala kertoo, että neuvottelut ovat käynnissä kymmenien uusien yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on julkistaa alkuvuodesta useita uusia kompensointimahdollisuuksia.

Valikoimasta löytyy jo muun muassa asumisen sekä erilaisista tapahtumista aiheutuvien päästöjen kompensointia. Lisäksi ST1-ketjun yritysasiakkaat voivat hyvittää liikenteensä päästöjä.

Kuluttajien on mahdollista ryhtyä kuukausimaksajiksi. Kaskealan mukaan kuukausikompensoijia löytyy ilahduttavasti kaikista ikäluokista ympäri Suomea. Keskivertosuomalaisen päästöjen kompensointi maksaa palvelussa noin 15–30 euroa kuukaudessa.

"Kompensointi tekee tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksia näkyväksi ja siten ilmaston kannalta kestävämpien valintojen tekemisen helpommaksi", Kaskeala selventää.

Tähtäimenä on saada mukaan myös suuria kansainvälisiä yrityksiä.

Säätiön tavoite on hyvin selkeä: poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Toistaiseksi kustannustehokkainta on istuttaa ja suojella metsää kehittyvissä maissa.

Käytetyt hiilensidontaprojektit ovat sertifioituja. Projektien valintaan osallistuu tieteellinen paneeli, jota johtaa aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Paneeli arvioi paitsi hiilensidontahankkeiden pitkäaikaiset ilmastovaikutukset, myös ihmisoikeuskysymykset ja monimuotoisuuden kehittymisen.

Metsäpalojen ja muiden luonnontuhojen varalta säätiö niin sanotusti ylikompensoi eli hiilidioksidia sidotaan moninkertaisesti enemmän kuin mitä kuluttajan ostama palvelu tai tuote on päästänyt. Tuhoihin varaudutaan myös puskuroimalla, mikä tarkoittaa osan päästövähennysyksiköistä pistämistä jemmaan.

"Jos jotain tapahtuu, krediittejä vapautuu myyntiin", Kaskeala selittää.

Hiilensidontapalvelujen hintahaitari on maailmalla suuri ja joukossa on kyseenalaisia, sertifioimattomia palveluja. Hinnat tasaantuvat ja huijareita kenties karsiutuu vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kasvaessa ja kompensoinnin arkipäiväistyessä.

Kaskealan mukaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kasvuvauhti on huimaa, 50 prosenttia vuodessa.

Säätiö tutkailee tuntosarvet töröllään, löytyykö hiilensidontamahdollisuuksia myös läheltä Suomea. Tiedemaailma kehittää ratkaisuja jatkuvasti, kuten kosteikkojen ja soiden suojelu, maatalouden hiilensidonta, meriruohon hiilensidonta sekä hiilen mekaaninen talteenotto ilmakehästä.

Kenties joku niistä tuo tulevaisuudessa tuloja myös suomalaisille maanomistajille.