vierasyliö Kiina heiluttaa maatalousmarkkinoita
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotantopanokset ovat kallistuneet huomattavasti viiden viime vuoden aikana. Dieselin, lannoitteiden, teräksen hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet.
Viljan-, lihan- ja maidontuotannossa myös tuotteiden hinnat nousivat huimasti kompensoiden jonkin verran tuotantokustannusten kohoamista. Tuotosten hintojen noususta huolimatta viljelijöiden tulot eivät juurikaan kasvaneet.
Vuoden 2013 jälkipuoliskolla useimpien hyödykkeiden panoshinnat alkoivat laskea. Lihan- ja maidontuotannossa tuotosten hinnat nousivat ja viljantuotannossa puolestaan laskivat.
Talouskasvu vaikuttaa merkittävästi hintoihin. Maailman talouskasvun arvioidaan piristyvän vuoden 2014 aikana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia, kun viime vuonna se kasvoi 2,9 prosenttia.
Euroalueelta on saatu hiljattain joitakin myönteisiä uutisia esimerkiksi Saksan odotettua paremmasta työllisyysasteesta. Euroalueen reunamaiden heikko taloustilanne hidastaa kuitenkin kasvua, ja alueen bkt:n odotetaan kasvavan tänä vuonna vain prosentin.
Kehitysmaiden ja kehittyvien
maiden taloudet kasvavat 5,1 prosenttia. Vaikka talouskasvu
on näissä maissa paljon nopeampaa kuin kehittyneissä maissa, on kasvu viime vuosia hitaampaa. Joissakin kehittyvissä maissa talous jopa supistuu.
Esimerkiksi Kiinan talouskasvun odotetaan supistuvan 7,3 prosenttiin. Jos USA vähentää rahapolitiikan keventämistä, kehitysmaiden ja kehittyvien maiden talouskasvu saattaa hidastua huomattavasti pääoman virratessa takaisin dollarimääräisiin varoihin.
Vaikka Kiinan talouskasvu supistuu, maalla on edelleen suunnaton vaikutus maailmanlaajuisilla maatalousmarkkinoilla niin panosten kuin tuotostenkin näkökulmasta.
Kiina on ollut viime vuosina merkittävä tekijä maatalouden maailmanlaajuisen kysynnän kasvussa ja voimistanut panoshintojen nousua.
Lihan kulutus henkeä kohden on kasvanut Kiinassa muita kehittyviä maita enemmän, ja myös maitotaloustuotteiden kulutus henkeä kohden on voimakkaassa kasvussa. Väestön tulotason paraneminen voimistaa proteiinin, maitotaloustuotteiden ja soijapavun kysyntää entisestään.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n elintarvikehintaindeksi joulukuulta osoittaa, että maitojauheen kasvanut kysyntä Kiinassa on nostanut maitotaloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat vuoden 2007 jälkeiseen huippuunsa.
Uudessa-Seelannissa ja muissa eteläisen pallonpuoliskon maissa onkin jo lisätty maitojauheen tuotantoa. Tämä on puolestaan nostanut voin ja juuston hintoja, kun niiden tarjonta maailmalla on supistunut. Hintojen arvioidaan pysyvän korkeina koko vuoden.
Kiinalla on tänäkin vuonna suuri merkitys markkinoilla, sillä maan kotimainen maidontuotanto on vähenemässä, ja väestön lisääntyvät tulot kasvattavat maitotaloustuotteiden tuontia.
Myös lihan hinnat kohosivat viime vuoden lopulla. Naudan- ja sianlihan hinnat nousivat tuntuvasti vuonna 2013, ja suuntauksen odotetaan jatkuvan.
Maailmantalouden lievä piristyminen kasvattaa kysyntää varsinkin kehitysmaiden ja kehittyvien maiden markkinoilla Aasiassa ja Lähi-idässä.
Lihan hinnannousua tukee erityisesti kysynnän kasvu Kiinassa. Lihan tuontitarpeen odotetaan kasvavan myös Japanin ja muiden kehittyneiden maiden markkinoilla.
Lihan maailmanlaajuisen tarjonnan arvioidaan kuitenkin supistuvan, kun naudanlihan tuotanto alkaa vähentyä jyrkästi etenkin USA:ssa.
Maitotalous- ja lihatuotteiden hinnat siis nousevat vuoden aikana, mutta viljan hinnan arvioidaan olevan laskusuunnassa. Maailman viljavarastot ovat pullollaan vuoden 2013 ennätyssatojen jälkeen, ja tämä luo vehnän ja maissin maailmanmarkkinahintoihin laskupaineita vuonna 2014.
FAO:n viljanhintaindeksi oli keskimäärin 191,5 pistettä joulukuussa eli 1,4 prosenttia alempi kuin marraskuussa ja kuukausitasolla alimmillaan sitten elokuun 2010.
Vehnän kysynnän arvioidaan pysyvän vaimeana, ja tänä vuonna odotetaan jälleen ennätyssatoa. USA:n maatalousministeriön tietojen mukaan viljelijät kylvivät 4,5 prosenttia enemmän vehnää kuin viime vuonna. Vastaavanlaisia arvioita on saatu myös Kanadasta ja Australiasta.
Maissin tuotannossa kehitys on samansuuntaista. Myös soijapavun ja muiden viljojen hintojen arvioidaan laskevan laajenevan tuotannon vuoksi.
Terästuotannon ensisijaisena raaka-aineena on rautamalmi. Sen hinta laski tasaisesti vuoden 2013 alkupuoliskolla mutta nousi vuoden jälkipuoliskolla. Hinnan odotetaan laskevan tänä vuonna nykytasostaan eli 135 dollarista keskimäärin 100 dollariin kuivatonnilta. Kaikkien aikojen huippuhinta vuonna 2011 oli 170 dollaria.
Hinnanlaskun tärkein syy on Kiinan talouskasvun hidastuminen ja maassa toteutettavien infrastruktuurihankkeiden väheneminen. Myös vahvistuva dollari heikentänee kysyntää.
Pohjanmeren Brent-laatuisen raakaöljyn käteishinta oli keskimäärin lähes 108 dollaria barrelilta vuonna 2013. Raakaöljyn tarjontaa lisää öljynviejämaiden järjestö OPEC:n ulkopuolisten maiden tuotannon kasvu, jonka arvioidaan laskevan hintoja 103 dollariin barrelilta.
Tuotantoa lisätään varsinkin USA:ssa ja Kanadassa. Yksi hintoja laskeva tekijä on dollarin arvon vahvistuminen, sillä se vähentää raakaöljyn kysyntää.
Lannoitteiden hinnat alkoivat laskea vuonna 2013. Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen potaskayhtiön Belaruskalin hajoaminen romahdutti kaliumkarbonaatin hinnan. Nykyisten raaka-ainevarastojen huvetessa potaskan tarjonta todennäköisesti kasvaa vuonna 2014.
Myös Euroopan typpilannoitteiden hinnat saattavat laskea, kun maakaasu halpenee ja tuotantokapasiteetti kasvaa. Ureankin hinta pysyy alhaalla lannoitemarkkinoilla vallitsevan epävarmuuden vuoksi ja koska ureaa tuodaan runsaasti Kiinasta ja Algeriasta.
Se, missä määrin viljelijät hyötyvät halvemmista tuotantopanoksista, riippuu kyseisten tuotteiden varastotilanteesta.
Maidon- ja lihantuotannossa tuotosten hinnat jatkavat nousuaan ja lisäävät tuottavuutta, mutta viljanviljelijöiden tulot jäävät todennäköisesti ennalleen.
JOHN KENNEDY
Kirjoittaja on Lontoossa asuva
taloustieteilijä ja vapaa toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
