”Metsänhoitoyhdistys säilyy,jos palvelut ovat kunnossa”
NUMMI-PUSULA (MT)
Metsänomistaja Kaisa Aarnio ei pelkää pakollisen metsänhoitomaksun poistumista.
”Kun yhdistyksen palvelut ovat kunnossa, sen talouskin pysyy kunnossa. Palvelun hinta-laatusuhde ratkaisee, eroavatko jäsenet yhdistyksestä siinä vaiheessa, kun jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi.”
Vaikka palvelut ovat Aarniolle tärkeitä, hän ei ole valmis paisuttamaan metsänhoitoyhdistyksiä loputtomiin. Kun yhdistyksen koko kasvaa, hallinnollisiin tehtäviin tarvitaan entistä enemmän väkeä. Monesti se on pois kenttätyötä tekevien määrästä.
Nummi-Pusulassa oman lisänsä tilanteeseen tuo kunnan sijainti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla. Vaikka yhteistyö varsinaissuomalaisten metsänomistajien kanssa tuntuisi luontevalta, sitä ei juuri ole.
”Varsinais-Suomen rajan ylittäminen on jostain syystä mahdoton ajatus. Yhdistykset fuusioidaan mielellään vaikka Ilomantsiin saakka, kunhan ei länteen.”
Ilmeisesti moni jakaa samat mielipiteet, sillä Aarnio valittiin Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan valtuustoon 62 äänen vyöryllä.
Aarnio hoitaa kotitilansa metsiä kahden siskonsa kanssa. Taloudellinen kannattavuus ohjaa toimintaa. Joitakin yli-ikäisiä metsiä on – etenkin talon pihapiirissä – mutta pääsääntöisesti hakkuut tehdään ajallaan.
Paikallinen metsänhoitoyhdistys suunnittelee leimikot ja kilpailuttaa ne.
Aarnio kokee saavansa eniten vastinetta metsänhoitomaksulle nimenomaan puukauppatilanteissa. ”En ole ollenkaan varma, onko palvelusopimus metsäyhtiön kanssa taloudellisesti edullisin vaihtoehto.”
Aikaisemmin Aarnio teki enemmän hakkuita itse, mutta viime vuosina jopa energiapuun korjuu on teetetty ulkopuolisilla. ”Jotain pitää myös ulkoistaa.”
Kaukaisimmat metsäpalstat sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä kotipihasta.
”Joku voi olla sitä mieltä, että kun metsää on vain tämän verran, metsänomistajan olisi tunnettava ne ilman suunnitelmaakin.”
Aarnion mielestä suunnitelma tuo kuitenkin selkeyttä metsien käsittelyyn. ”Onhan se hauskaa katsoa, mitä metsissä olisi seuraavien viiden vuoden aikana tehtävä.”
Muutaman vuoden takainen metsäsuunnitelman päivitys paljasti, että runsaasti ensiharvennuksia oli tekemättä. Harvennukset hoidettiin pois alta.
”Kyllä siitä plussalle päästiin. Ainakaan ei tarvinnut omiaan laittaa. Viisi vuotta aikaisemmin tilanne olisi voinut ollakin toinen”
Vaikka metsänhoito on ulkoistettu, puun jatkojalostus sujuu Aarnion sisaruksilta.
Vasta hankitulla vannesahalla oman metsän puista saadaan rakennustarpeita. Talo lämpenee hakkeella. Polttopuukauppa on paisunut sen verran isoksi, että pääosa klapien raaka-aineesta ostetaan oman tilan ulkopuolelta.
”Jos oman metsän hakkuista tulee koivua, se hyödynnetään – jos se ei ole liian pientä.”
Klapikone on sen verran järeää tekoa, että tuotto on parempi, mikäli sillä pilkotaan riittävän kookasta puuta.
Klapit muodostavat selvän siivun tuloista, vaikka ne päätyvät pääosin tutuille ja tutun tutuille. ”Puskaradio on hoitanut markkinoinnin.”
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
