Eduskunta voisi olla kaksikamarinen

Kirjoittaja esittää Suomen eduskunnan rakenteen muuttamista. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

lukijalta

Kuntauudistuksen ja varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä ei ole toimittu viisaasti. EU:n hyvä hallinto edellyttää yhteisön päätöksenteossa avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Jos parlamentti ohitetaan asioiden valmistelussa, mitä virkaa sillä on päätöksenteossa?

Vuodesta 1906 lähtien maassamme on ollut yksikamarinen eduskunta. K. J. Ståhlberg laittoi kaiken arvovaltansa peliin, jotta maahan saataisiin yksikamarinen kansanedustuslaitos. Haluttiin jättää hyvästit sääty-yhteiskunnan kaksikamarisuudelle, joka ei olisi enää toiminut.

Tänä päivänä suomalaisen poliittisen järjestelmän rakenne ja toimivuus on arvioitava uusista lähtökohdista. Suomen sisäinen rakennekehitys ja EU-jäsenyys asettavat uudenlaisia vaatimuksia parlamentarismille. Yhteisiä asioita valmistellaan, toteutetaan ja arvioidaan asianomistajien ohi.

Suomen eduskunta päättää sodasta ja rauhasta, kansalaisoikeuksista ja niiden toteutumisesta ja maan taloudesta. Sillä on kaksi uutta tehtävää: kansanedustajien on pystyttävä toimimaan edustamansa alueen puolesta ja sen edun valvomista EU:n osallistuessa toimintojen ohjaukseen ja rahoitukseen.

Yli sata vuotta sitten luotu kansanedustuslaitos 1995 EU-jäsenyyden mukanaan tuomin korjauksin ei vastaa aikamme vaatimuksia. Yleisen on oltava aina ennen erityistä.

Tänä päivänä erityisen on saatava enemmän tilaa. Tarvitaan päätöksenteon eriyttämistä. Vaikka Suomi ei ole liittovaltio, maassa on 19 maakuntaa.

Uuden 200-paikkaisen eduskunnan ensimmäiseen kamariin valittaisiin 162 kansaedustajaa ja toiseen 38 edustajaa. Vaalitapa olisi samanlainen kuin nykyinen käytäntö. Toisen kamarin edustajat voitaisiin valita myös maakuntavaltuustojen laatimilta ehdokaslistoilta. Se korostaisi edustajien alueellisuutta.

Ensimmäinen 162-jäseninen kamari toimisi kuin nykyinen eduskunta. Sillä olisi myös hieman pienempi suuri valiokunta, joka käsittelisi nykykäytännön mukaisesti muita kuin aluepoliittisia EU-asioita. 38-paikkainen toinen kamari käsittelisi aluepolitiikkaan ja kunta-asioihin liittyviä asioita.

Niiden lisäksi olisi joukko asioita, jotka vaatisivat myös molempien kamarien hyväksymisen. Hallituksen aloiteoikeuden rinnalle toiselle kamarille voitaisiin antaa rajoitettu aloiteoikeus aluepoliittisissa asioissa. Se turvaisi maakuntien äänen kuulumisen, kun valtakunnan kaikkia munia ei olisi pantu yhteen koriin.

Korjataanko vanhaa, vai pitäisikö kuntauudistuksessa rakentaa kokonaan uusi talo? Se olisi ainakin tutkimisen arvoinen asia.

Heikki K. Auvinen

fil. maist.

Espoo

Avaa artikkelin PDF