Jari Koskinen uskoo ”Suomi-pykälän” läpimenoon
BRYSSEL (MT)
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) uskoo EU-parlamentin käsittelyssä olevan ”Suomi-pykälän” läpimenoon.
”Kyllä tämä päivä päivältä paremmalta näyttää. Ei ole hirveästi vastustusta kuulunut”, maanantaina EU:n maatalousministerikokoukseen Brysselissä osallistunut Koskinen sanoo.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) esittämä muutos capin siirtymäkauden asetukseen käytännössä korvaisi Suomen liittymissopimukseen kuuluvan 141-artiklan.
MT:n tietojen mukaan ajatus 141:n korvaamisesta siirtymäkauden asetuksella on alunperin lähtöisin EU-komissiosta, jossa varsinaisen 141:n jatkoa pidetään juridisesti ongelmallisena.
EU-parlamentin maatalousvaliokunta äänestää asetuksesta ensi maanantaina.
Toinen osa Koskisen 141-suunnitelmaa on nykyisten nauta-, maito- ja lammassektorien 141-tukien maksaminen tuotantoon sidottuina cap-tukina. 30 miljoonan potti otettaisiin pois yleisestä tilatuesta ja jaettaisiin tiloille eläinmäärien mukaan.
Komissiolta tarvitaan vielä poikkeuslupa nostaa tuotantoon sidottujen tukien osuus 20 prosenttiin cap-potista. Koskisen mukaan keskustelut ovat edenneet hyvässä hengessä.
MTK on tyrmännyt mallin, koska tuki leikattaisiin pois toisilta viljelijöiltä. Tuottajia arveluttaa myös nykyisten maitolitrojen perusteella maksettavien tukien muuttaminen eläinpalkkioiksi.
Siirtymäkauden asetukseen esitettävän 149-artiklan nojalla taas maksettaisiin noin 30 miljoonaa euroa kansallista tukea sika- ja siipikarjasektoreille sekä kasvihuoneille. Tukitasot olisivat kuitenkin alenevia kuten tähänkin asti.
Ongelmallisiksi voivat osoittautua nykyiseen 141:n kuuluvat investointituet ja luopumistuki, joiden jatkamiseen ei siirtymäkauden asetus taivu.
Maanantaina maatalousministerit sopivat viimeisistä viilauksista cap-uudistuksen auki oleviin kysymyksiin.
Vaikka uudistuksen pääkohdistä päästiin sopuun jo kesäkuussa, EU-parlamentti ei ole vielä antanut siunaustaan kaikille yksityiskohdille. Riitaa ovat aiheuttaneet suurimpien EU-tukien leikkuri, kansallisen osarahoituksen osuus sekä rahojen siirto suorien tukien momentilta maaseudun kehittämiseen.
Maanantaina ministerit tulivat meppejä vastaan kansallisten osarahoitusprosenttien osalta. Tiistaina yleinen näkemys oli, että parlamentin neuvottelijat hyväksyvät kompromissiin myöhään iltaan venyneessä kolmikantaneuvottelussa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
