Armeijauudistus sulkee kuusi varuskuntaa
Markku Vuorikari Lakkautettavassa Keuruun Pioneerirykmentissä tarjotaan muun muassa suojelualan erikoiskoulutusta. Suojelumies Peltola harjoitteli tulipalon sammutusta alikersantti Hannu Lindenin valvonnassa viime marraskuussa. Kuva: Viestilehtien arkistoPuolustusvoimat lakkauttaa kahden vuoden aikana yhteensä kuusi joukko-osastoa. Lisäksi neljä yksikköä yhdistetään hallinnollisesti muihin varuskuntiin.
Ensi vuonna kiinni menevät Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella, Kotkan Rannikkopataljoona ja Ilmavoimien Teknillinen koulu Jämsässä.
Vuoden 2014 loppuun mennessä toiminta lakkaa vielä Pioneerirykmentissä Keuruulla, Hämeen rykmentissä Lahdessa ja Lentosotakoulussa Kauhavalla.
Armeijan palkattu henkilökunta vähenee 2 200 henkilöllä. 1 200:aa työntekijää uhkaa irtisanominen.
”Ilman rakennemuutosta Suomen puolustuskyky heikkenisi. Ikävin piirre puolustus-
uudistuksessa ovat lakkautukset ja henkilöstömäärän supistaminen. Toisaalta esimerkiksi varusmieskoulutuksen laatu paranee”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) perusteli hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Puolustusvoimauudistuksen taustalla on sekä valtion säästötarve että puolustusmateriaalin jatkuva kallistuminen. Vuonna 2015 armeijan pitää pärjätä noin 230 miljoonaa euroa pienemmällä budjetilla kuin viime vuonna. Samaan aikaan menot kasvavat 150 miljoonalla eurolla. Itse uudistus maksaa vielä 100 miljoonaa euroa lisää.
”Nykymenolla henkilöstö- ja kiinteistömenojen osuus nousisi kohtuuttoman suureksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on käyttää kolmasosa rahoista toimintaan, kolmasosa kalustoon ja kolmasosa palkkoihin”, puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen selittää.
Armeijan sodan ajan vahvuus putoaa uudistuksen myötä nykyisestä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Myös kalustohankintojen määrärahaa leikataan pysyvästi 130–150 miljoonalla eurolla vuodessa.
”Tavoitteena on saada enemmän aikaan vähemmällä”, Puheloinen tiivistää.
Armeija vakuuttaa, että leikkauksista huolimatta Suomen puolustuskyvystä pidetään huolta ja moderniin aseteknologiaan panostetaan.
Varusmiespalvelukseen kutsutaan jatkossakin kaikki miehet.
Aktiivisessa reservissä oloaikaa saatetaan kuitenkin lyhentää, kun sodan ajan joukko pienenee.
Palvelusaikoja lyhennetään 15 vuorokaudella ja kaikki varusmiesten kotimatkat tehdään ilmaisiksi. Varusmieskoulutuksen laatua parannetaan muun muassa lisäämällä kouluttajien määrää.
”Varusmiesten siviilitausta ja tulevaisuuden suunnitelmat otetaan jatkossa paremmin huomioon varusmiespalvelusta suunniteltaessa”, puolustusministeri Stefan Wallin (r.) korostaa.
Hän muistuttaa, että vastaavia isoja puolustusmenojen leikkauksia on viime vuosina tehty useimmissa Euroopan maissa.
Wallin lupaa tukitoimia lakkautuksista kärsiville paikkakunnille.
Valtio voi jatkossa esimerkiksi nimetä paikkakunnan niin sanotuksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi siinäkin tapauksessa, että rakennemuutos johtuu valtion omista toimista.
Kataisen mukaan hallitus ja presidentti päättivät uudistuksesta yksimielisesti. ”Ratkaisut on tehty puhtaasti maanpuolustuksen näkökulmasta. Varuskuntien lakkautuksia ei ole käsitelty poliittisina kysymyksinä.”
Pääministeri antaa puolustusvoimauudistuksesta eduskunnalle ilmoituksen lähiaikoina.
NIKLAS HOLMBERG
Nykymenolla
henkilöstö- ja
kiinteistömenojen osuus nousisi
kohtuuttoman suureksi.
Ari Puheloinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
