Vienti Venäjälle piristynyttuontia vähemmän
Venäjän talous on pysynyt kokonaisuudessaan vakaalla kasvu-uralla, vaikka eurokriisi on heilutellut sitäkin. Kaupankäynnistä kertoo itään suuntautuva tavaran kauttakulkukuljetus, joka näkyy jälleen kaakonkulmalla jonojen pidentymisenä.
Suomi toi Venäjältä viime vuonna liki 12 miljardin arvosta. 80 prosenttia tavaratuonnista oli öljyä ja kaasua, ja korkea öljyn hinta on luonnollisesti heikentänyt kaupan kokonaissuhdetta.
Palvelujen osuus tuonnista on hyvin pieni, ja sekin on ollut supistumaan päin.
Viennin arvo ylitti viime vuonna seitsemän miljardia euroa. Viennin uusina kärkinä ovat olleet elintarvikkeet ja tekstiilit sekä palvelukaupassa venäläisten Suomen-matkailu. Etenkin henkilöautojen ja matkapuhelinten jälleenvienti, joka oli runsasta vuosina 2006–2008, romahti talouskriisin iskettyä.
Juhannuksen alla ilmestyneessä Suomen pankin Venäjä-raportissa todetaan, että Venäjän tuontikysyntä painottuu sellaisiin yksityisen kulutuksen tuotteisiin – koneisiin ja laitteisiin, joiden rooli suomalaisyritysten tuotannossa on melko pieni. Tätä havainnollistaa oheinen grafiikka: Suomen kauppa nojaa edelleen perinteisten vientialojen voimaan.
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit ennakoi jo keväällä, että naapurin bruttokansantuote kasvaisi tänä ja ensi vuonna 3,7 prosenttia. Vuoden ensimmäinen neljännes sujui vielä tätä riuskemmin: bkt kasvoi 4,9 prosenttia, ja tuonti on viiden ensimmäisen kuukauden aikana sujunut suunnilleen samaan tahtiin kuin viime vuonna.
Kasvua vetää edelleen yksityinen kulutus: tammi–kesäkuussa vähittäiskaupan myynti lisääntyi seitsemän ja investoinnit 10 prosenttia.
Itäkaupassa on huomattava, että tavaroiden jälleenvienti kirjataan Suomen vientiin, vaikka tuotteita ei olekaan valmistettu Suomessa. Sen sijaan kauttakulkukuljetukset tilastoidaan erikseen. Ne ovat Bofitin katsauksen mukaan lisääntyneet jälleenvientiä nopeammin.
Piristyminen tuntuu varsinkin Kotkan ja Haminan satamissa.
Talouselämä uutisoi viime torstaina, että transitoliikenne niiden kautta on lisääntynyt tammi–kesäkuussa viidenneksen. Sitä on lisännyt paitsi venäläisten vahva yksityinen kulutus myös varastoinnin kallistuminen Venäjällä.
Bofitin tutkija Heli Simola ennustaa raportissa Venäjän tuonnin kasvun jatkuvan lähivuosina, joskin paria viime vuotta hitaampana.
WTO-jäsenyys ja presidentti Vladimir Putinin tavoite nostaa maa liiketoimintaympäristönä kansainväliseen kärkikaartiin voivat tukea Suomen viennin kasvua.
Venäjä tavoittelee myös enemmän korkean teknologian tuotantoa sekä parempaa energiatehokkuutta, missä suomalaisten yritysten tietotaidosta voi olla hyötyä, Simola analysoi.
KAIJALEENA RUNSTEN
Lähde: Heli Simola: Suomen
Venäjän viennin näkymät. Raportista Venäjän talouden uusi aika.
Venäjä tietoisku 2012. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT, Online numero 4/2012.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
