Rottien määrä ollut vuosia kasvussa – kylmä ja runsasluminen talvi voi tehdä kaupunkirotan elämästä vaikeaa

EU-lainsäädäntö kielsi rottien tuhoamiseen tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen myynnin kuluttajille vuonna 2018 Kuva: Kari Salonen

Helsingin yliopiston tutkija Santtu Pentikäinen loukuttaa helsinkiläisrottia ja tutkii niiden liikkumista. Pentikäinen arvioi Yliopisto-lehden jutussa, että Helsingissä voi asustella jopa satatuhatta rottaa. Rottia on kaikkialla missä ihmisiäkin, mutta rottien tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa.

Leudot talvet räjäyttivät rottakannat kasvuun monessa kaupungissa, esimerkiksi Tampereella poikkeuksellisen leuto talvi 2019−2020 aiheutti kasvupyrähdyksen Tampereen rottakannassa. Ilmoituksia rottahavainnoista tehtiin tuolloin ahkerasti Tampereen ympäristöterveysyksikköön.

Rottien tiedetään voivan lisääntyä hämmästyttävän nopeasti etenkin leutoina talvina. Vieraslaji.fi -sivuston mukaan rottapariskunta voi saada jopa noin 200 jälkeläistä hyvänä vuotena. Toisaalta rottakanta voi romahtaa kylmänä talvena.

”Kylmä ja lumi vaikeuttavat rottien ravinnonhankintaa, joten lyhyellä tähtäimellä ne varmasti tulevat herkemmin sisätiloihin. Kylmyys ja lumi lisäävät niiden kuolleisuutta, joka näkyy keväällä pienempänä rottamääränä”, vahvistaa Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.

Vielä 1900-luvun alussa monet kunnat maksoivat rotista pientä tapporahaa, joka oli joitakin pennejä per rotta. Maaseudulla rottia vastaan taistelivat myös navettakissat. Pitkään jatkunut taistelu rottia vastaan on aiheuttanut sen, että henkiin ovat jääneet epäluuloiset ja varovaiset yksilöt. Rotan taipumus karttaa elinympäristössään kaikkea uutta on auttanut lajin selviämisessä.

Pentikäinen kertoo esimerkin siitä, miten varovainen eläin rotta on. Kun Pentikäinen on asentanut rotanloukun uuteen paikkaan, hän asettaa sen ympärille kameroita. Niistä selviää, että rottajoukko voi kierrellä loukun ympärillä jopa viikkoja ennen kuin ensimmäinen menee loukkuun.

Yksi rottien lisääntymiseen viime vuosina vaikuttanut syy saattaa olla myös se, että EU-lainsäädäntö kielsi rottien tuhoamiseen tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen myynnin kuluttajille vuonna 2018. Ihmisten lisäksi rottia pyytävät kaupungeissa lähinnä vain ketut ja kanahaukat.

Lämpimien talvien, hyvien lisääntymiskykyjen ja myrkkykiellon lisäksi rottien määrään vaikuttaa se, miten helposti ne löytävät ruokaa.

Rottien määrään vaikuttaa se, miten helposti ne löytävät ruokaa.  Kuva: Sergey Yeliseev / Flickr

Monet kunnat ja kaupungit ohjeistavat estämään rottien pääsyn komposteihin, roskakatoksiin, jäteastioihin tai lintujen ruokintapaikoille. Ohjeissa muistutetaan, että esimerkiksi lintujen ruokintapaikoilla maahan varisseet siemenet voivat houkutella lintujen lisäksi rottia. Rottia esiintyy ajoittain näkyvästi myös siksi, että erilaiset rakennustyöt pakottavat ne etsimään uusia asuinpaikkoja.

Rotista halutaan eroon, koska ne voivat levittää ihmisiin ja kotieläimiin erilaisia tauteja, kuten salmonellaa ja E. coli -bakteeria. Vakuutusyhtiöiden mukaan myös rottien rakennuksille aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina lisääntyneet. Rotat voivat aiheuttaa tulipaloja tai vesivahinkoja jyrsiessään poikki johtoja tai vesiputkia. Maatiloilla rotat aiheuttavat vahinkoja likaamalla elintarvikkeita, viljaa ja rehuja.

Isorotan erottaa hiirestä siitä, että sillä on suomuinen paksu häntä. Häntä voi olla yhtä pitkä kuin sen koko ruumis. Kotihiiri ja metsähiiri ovat kooltaan rottaa selvästi pienempiä. Aikuinen urosrotta voi painaa jopa puoli kiloa.