Sambian viljelijöiden hankkeesta tehtiin uusi tilintarkastus - tuloksia loppukuusta

Sambian tuottajajärjestön toimisto sijaitsee pääkaupungissa Lusakassa. Järjestö on saavuttanut aiemmassa Suomen ja Ruotsin tukemassa ohjelmassa hyviä tuloksia. Kuva: Liisa Yli-Ketola

Sambian tuottajajärjestön (ZNFU) toiminnasta on käyty tekemässä uusi tilintarkastus. Sen alustavia tuloksia odotetaan juhannuksen tuntumassa. tarkastuksen teki KPMG.

Suomen ja Ruotsin yhdessä rahoittamassa pienviljelijöiden ruokaturvahankkeessa on epäilty käytetyn rahaa tavalla, joka ei ole ohjelman mukainen.

Ruotsalaisen kehitysjärjestön WeEffect keskeytti ZNFU:n kanssa harjoitetun ohjelman alkuvuodesta.

Lähetystöneuvos Harri Sallinen ulkoministeriöstä (UM) kertoo, että Suomesta matkusti toissa viikolla kolmihenkinen ryhmä tekemään erityistarkastusta Sambiaan.

"Nyt käydään läpi pelkästään tilitapahtumia. Pyritään todentamaan, mitä hankkeeseen maksetuille rahoille on tapahtunut."

Alkuvuodesta tehtiin jo yksi tarkastus, mutta se ei kelvannut ZNFU:lle.

Sallinen kertoo, että ZNFU laittaa ohjelmaan myös omaa rahaansa. Siksi on vaikea osoittaa, kenen rahaa on käytetty mihinkin kohteeseen.

"Vaikkei pystyttäisi osoittamaan varoja käytetyn suoranaisesti rikollisesti, niin sekin, jos niitä on käytetty (ohjelman tavoitteet huomioiden) huonosti, on selvitettävä", Sallinen sanoo.

Lisäselvityksen tekoon ei mene lisää suomalaisten veronmaksajien rahaa vaan kulut katetaan jo myönnetystä ohjelman budjetista.

"Se, mikä tähän joudutaan käyttämään, on siis pois niiltä köyhiltä viljelijöiltä."

Se on hänen mukaansa todella harmillista. "Tämä on ollut tulosten kannalta pitkään aikaan paras Suomen Afrikassa rahoittamista maaseutuhankkeista."

Sambiassa on toimittu vuodesta 2009. Viljelijöille on myönnetty tilojen investointeihin mikroluottoja, jotka he ovat maksaneet takaisin. Hankkeen kokonaisrahoitus vuosille 2014–2017 on noin 15 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on Suomen rahoittamaa.

Lisäksi on kehitetty esimerkiksi kännykällä käytettäviä palveluita helpottamaan tuotantopanosten hankintaa ja markkinahintojen seurantaa.

Iso ongelma kaikessa elinkeinotoiminnassa on Sambiassa se, että lainojen korot hipovat 40:tä prosenttia. Siihen tahtoo tyssätä kaikki elinkeinon kehittäminen, Sallinen kuvaa.

Mikroluotot eivät ole kaikkialla toimineet hyvin, vaan niiden takaisinmaksuun on monissa maissa liittynyt paikallisen kulttuurin vuoksi vaikeuksia.

Sallinen arvioi, että Sambiassa malli on toiminut, koska tuottajajärjestö on lähellä jäsentensä arkea ja tuntee parhaat toimintatavat.

Epäselvä tilanne vaikuttaa myös suomalaisten maaseutujärjestöjen kehitysjärjestön FFD ry:n toimintaan. Sillä on valmiina ZNFU:n kanssa metsätaloushanke, jota FAO jo rahoittaa. FFD kuitenkin odottaa ensin Suomen ja Ruotsin hallitusten päätöksiä ruokaturvahankkeen jatkosta.

Sambian viljelijäjärjestön toiminnanjohtajaa tavoitelleet ruotsalaistoimittajat pidätettiin.

Lue myös kolumni tuottajajärjestöjen merkityksestä demokratiassa

Myös traktorivalmistaja Agco tähyää Sambiaan, jota se pitää vakaan kehityksen maana.