Kriisin uhatessa kylille voi olla tulijoita

Sodan uhatessa väestöä saatetan siirtää. Vielä 1980-luvulla muun muassa jokaiselle helsinkiläiselle oli tiedossa sijoituskunta. Nykyään näin yksityiskohtaista suunnitelmaa ei ole. Jokaisen kunnan on kuitenkin pystyttävä vastaanottamaan suuri määrä evakoita. Kuva on Helsingin Väestönsuojelumuseosta. Kuva: Jari Markkanen

Opiskelijatyttö Helsingin Viikissä avaa aamulla ensimmäiseksi tietokoneen. Pääuutinen on pelätyin mahdollinen. Suomea uhkaa sota ja osa kansalaisista evakuoidaan.

Tyttö ei omista autoa, joten häntä odottaa kyyti ilmoitetussa kokoontumiskeskuksessa. Tai kenties hänet käsketään rautatieasemalle. Määränpää on kunta X, jossa tyttö majoitetaan koulun liikuntasalin lattialle. Siellä odottaa myös ruokaa ja juomaa.

Vielä 1980-luvulla oli ennalta päätetty, että tyttö lähetettäisiin Viikistä Pihtiputaalle. Kartta väestön evakuointisuunnista komeilee Helsingin Väestönsuojelumuseon seinällä.

Nykyinen väestön suojaamisen strategia on vuodelta 2007. Siinä evakuoitujen, niin pääkaupunkiseutulaisten kuin muidenkin, sijoituspaikat on jätetty avoimiksi. Niistä päättää tilanteen mukaan valtioneuvosto.

Mutta mitä, jos netti ei kriisitilanteessa toimi? Sehän on jopa todennäköistä. Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Kimmo Kohvakka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että kansalaisilla on sodan uhatessa tiedossa kokoontumispaikat ja pisteet, joista saa tietoa, jos kaikki viestintävälineet ovat nurin.

Poikkeusolot harvemmin pamahtavat päälle yhtäkkiä, vaan kansalaisilla on aikaa virittäytyä tilanteeseen ja seurata viestimiä. Mahdolliseen evakuointiin on varauduttu ja kenties kerätty jonkinlaista kotivaraakin.

Laajamittainen evakuointi on yleensä viimeinen vaihtoehto. Ensisijaisesti asukkaat pyritään suojaamaan asuinsijoillaan hyödyntämällä esimerkiksi väestönsuojia.

Kuntien vastuulla ovat evakuoitujen majoittaminen ja huolto. Kohvakan mukaan Suomen jokaiselta kunnalta on löydyttävä suunnitelma poikkeustilanteiden varalle.

Mietittynä pitää olla evakuoinnista tiedottaminen, väestön kokoaminen, kuljetusjärjestelyt, evakuoitavien rekisteröinti ja vastaanotto, sijoittaminen sekä huolto.

Suomi on jaettu 22 pelastustoimen alueeseen. Kunkin niistä on pystyttävä vastaanottamaan ihmismäärä, joka kattaa neljänneksen alueen vakinaisesta asukasmäärästä.

Esimerkiksi Kangasalan on pystyttävä vastaanottamaan 7 000 evakkoa julkisiin tiloihin ja koteihin.

Viimeksi Suomessa on toteutettu väestön evakuointeja toisen maailmansodan aikana muun muassa Kannaksella ja Lapissa. Toivottavasti nykyisiä suunnitelmia ei tarvitse koskaan toteuttaa.