THL:n Salminen: "Henkisesti on varauduttava siihen, että pandemia kestää vielä pitkään" – karanteeniin on tällä viikolla asetettu yli 13 000 ihmistä
Epidemia maan eri osissa on pahentunut viimeisten kahden viikon aikana. Viime viikon leimallinen piirre ovat olleet isot, nopeat ja laajat tartuntaketjut ja varsin suuret altistuneiden määrät.THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan maailman todettujen koronavirustartuntojen määrä on ylittänyt 103 miljoonaa.
"Hivenen laskua on nyt pitkästä aikaa nähty. Tapausmäärän lasku johtuu lähinnä Yhdysvaltain tilanteen hienoisesta kohenemisesta. On muutamia muitakin isoja väkirikkaita maita, kuten Intia, joissa tapausmäärät ovat laskeneet. Mutta henkisesti on varauduttava siihen, että pandemia kestää yhä pitkään", Salminen sanoo.
Euroopassa on monia maita, joissa tapausmäärät ovat viime aikoina laskeneet.
"Mutta näissä kaikissa maissa, kuten Itävalta, Belgia, Ruotsi, Britannia ja Irlanti, ovat hyvin kovien koronarajoitusten piirissä, käytännössä yhteiskunnat ovat lähes suljettuja. Edelleen ilmaantuvuusluvut ovat korkeita ja niin kauan kuin Euroopassa on talvi, on riski epidemian kiihtymiselle uudelleen korkea", Salminen sanoo.
"Joissakin maissa, kuten Ranskassa, tartunnat ovat myös kasvussa."
Suomessa ilmoitettiin tänään 444 uutta koronavirustartuntatapausta.
"On selvää, että tartuntamäärät ovat alkuvuoden alemmista luvuista nousseet. Selvästi tapauksia on nyt viikkotasolla ollut enemmän. Aika näyttää, jääkö nousutrendi pysyväksi", Salminen toteaa.
Koronatapauksia Suomessa on havaittu noin 46 500. Taudista parantuneita on noin 36 000.
"Testausmäärät ovat viime päivinä taas nousseet, testeihin on hakeuduttu aktiivisesti. Tässä on kiitoksen paikka suomalaisille."
Salmisen mukaan käsitys siitä, että epidemia olisi keskittynyt Helsinkiin ja Uudellemaalle, ei pidä paikkaansa.
”Virusta on kaikkialla maassa.”
Neljän viikon aikana tehdyt jätevesiseurannat osoittavat, että viruksen esiintyvyys maan eri osissa on kasvussa.
Suomen alueista viisi on leviämisvaiheessa, kiihtymisvaiheessa 11 ja perustasolla viisi aluetta.
Salmisen mukaan Suomessa tähän mennessä koronaa vastaan rokotetuista korostetun suuri osa on ikäihmisiä.
"Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa rokotetaan etupainotteisesti. Näillä näkymin mahdollisesti toukokuussa voidaan aloittaa koko väestön rokottaminen."
Suomalaisista 2,71 prosenttia oli rokotettu eilen keskiviikkona.
Rokotukset ovat edenneet nopeimmin Lapissa.
Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriö STM:stä kertoo, että koronan ilmaantuvuus Suomessa on noussut viikkotasolla.
"Tämän viikon luku on nyt 47 koronavirustartuntaa 100 000 asukasta kohden seitsemän päivän aikana. Tartuntamäärien kasvu on tehnyt 14 vuorokauden aikana kovan hypyn. Ilahduttavaa on, että testimäärät ovat olleet jälleen nousussa."
Epidemian r-arvo on nyt hieman yli yhden, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että epidemia polkee paikallaan.
Tehohoidossa Suomessa on tällä hetkellä noin 20–25 henkeä päivittäin.
"Potilaiden yhteenlaskettu määrä kaikki mukaan lukien on ollut lievässä laskussa. Uusia sairaala- ja tehohoitojaksoja ennustetaan nyt hieman enemmän seuraavalle viikolle, tämä heijastelee tapausten määrän kasvua."
Perusterveydenhuollon vuodeosastokuormitus Suomessa on selkeästi pienentynyt viime viikkoina.
"Tehohoidon kapasiteetti ei Suomessa ole ollut missään vaiheessa uhattuna."
Noin 70 prosenttia kaikista tehohoitopotilaista on yliopistollisten sairaaloiden teho-osastoilla. Eniten hoidettavia on HUS:in teho-osastolla.
"Epidemia voi edelleen lähteä nopeaankin kiihtyvään kasvuun, mikäli rajoitusten tehokkuudessa tapahtuu heikkenemistä. Tämä johtuu siitä, että epidemia on levinnyt koko maahan."
"Viime viikon leimallinen piirre ovat olleet isot, nopeat ja laajat tartuntaketjut ja varsin suuret altistuneiden määrät. Tällä viikolla karanteeniin asetettiin yli 13 000 ihmistä. Edellisellä viikolla karanteeniin asetettuja oli hieman yli 10 000. Luvut ovat aika suuria."
Voipio-Pulkin mukaan suomalaiset ovat pääsääntöisesti noudattaneet koronarajoituksia ja -suosituksia hyvin.
Voipio-Pulkin mukaan myös koronavirusmuunnosta esiintyy Suomessa, mutta niiden määrä on pysynyt sangen alhaisella tasolla suhteessa kaikkiin koronatartuntoihin.
"Kiitos jäljittäjien toiminnan, uudet muuntovirusketjut on pystytty aika hyvin jäljittämään ja rajaamaan. Muista maista tiedetään, että muuntovirukset ottavat ekologisen tilansa ja niiden määrä kasvaa eksponentaalisesti väestössä, mutta se ottaa aikansa, että ne tulevat näkyviksi. Siksi nyt on se ikkuna meillä toimia ja jarruttaa epidemian leviämistä", Voipio-Pulkki sanoo.
"Muuntovirus luo yhden lisähuolen sille, että epidemia voi karata kontrollista. Tietysti huolestuneita ollaan, mutta Suomi on tähän asti pärjännyt hyvin ja jos jatkamme systemaattisia toimia, meillä on edellytykset pärjätä myös jatkossa", Mika Salminen toteaa.
Ylilääkäri Sanna Isosomppi Helsingin kaupungilta korostaa tartuntaketjujen jäljityksen ja altistuneiden kartoituksen merkitystä viruksen torjunnassa.
"Altistuneiden kartoitus on varsinaista salapoliisityötä. Joskus se etenee hitaammin ja joskus hyvinkin hitaasti. Kun olemme saaneet tietoomme, ketkä ovat altistuneita, kontaktoimme kaikki altistuneet henkilökohtaisesti ja ohjeistamme heidät noudattamaan karanteenia. Kaikkien eritykseen ja karanteeniin asetettujen on syytä olla tietoisia tilanteesta, ja noudatettava tarvittavaa varovaisuutta", Isosomppi sanoo.
"Tärkeitä huomion kohteita ovat ihmisten joukkotapaamiset sekä rakennustyömaat. Yhteensä kahdeksalla suuremmalla rakennustyömaalla pääkaupunkiseudulla on viime viikkoina todettu suurempia tartuntaryppäitä. Tämän lisäksi rakennustyömailla on ollut myös pienempiä ryppäitä", Isosomppi toteaa.
Tilaisuus tulkataan suomalaisella viittomakielellä, tulkkeina Päivi Masih ja Outi Huusko.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

