Konservatiivien Juncker tarraa kiinni komission puheenjohtajapaikkaan
Konservatiivien luxemburgilainen kärkiehdokas Jean-Claude Juncker julisti itsensä EU-komission puheen-johtajaksi heti sunnuntai-iltana, kun EPP-ryhmän ykköspaikka oli ratkennut. Thierry Roge Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Konservatiivien kärkiehdokkaana ollut Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker haluaa EU-komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.
”EPP-ryhmä voitti vaalit kristallinkirkkaasti. Olen valmis ottamaan paikkani komission puheenjohtajana”, hän julisti tulosten selvittyä varhain maanantai-aamuna Brysselissä.
Alustavien tulosten mukaan EPP saa uuteen parlamenttiin 213 paikkaa, kun toiseksi tulleet sosialistit jäävät noin 190 paikkaan.
Ennen vaaleja kukin ryhmä asetti kärkiehdokkaan tavoittelemaan komission puheenjohtajan paikkaa.
Junckerin nousu komission johtoon ei ole vielä kirkossa kuulutettu.
EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaat esittävät tehtävään kandidaattia, jonka pitää sen jälkeen saada EU-parlamentissa vähintään 376 mepin tuki taakseen.
Britannian pääministeri David Cameron on jo ilmoittanut, ettei aio tukea Junckeria. Hän on saamassa tukea ainakin Unkarin Viktor Orbanilta.
Muodollisesti jäsenmaat voivat runnoa nimityksen läpi määräenemmistöllä, mutta käytännössä ehdokas vaatii yksimielisen tuen.
Jos päämiehet päättävät esittää jotakuta muuta, vaikka Jyrki Kataista (kok.), hänen voi olla vaikea saada meppien enemmistöä taakseen.
Pahimmillaan nimitystaistelu voikin johtaa kuukausia kestävään pattitilanteeseen.
Periaatteessa EU-johtajien pitäisi sopia yhteisestä kandidaatistaan kuukauden päästä pidettävässä huippukokouksessa. Parlamentti äänestää ehdokkaasta heinäkuun puolivälissä.
Vaalien suurin mullistus oli EU-kriittisten populistipuolueiden nousu suurimmiksi puolueiksi Ranskassa, Britanniassa ja Tanskassa.
Kaikkiaan erilaiset EU-kriittiset puolueet muodostavat noin kolmanneksen uudesta parlamentista. Ne jakaantuvat kuitenkin erilaisiin ryhmiin sekä oikealla että vasemmalla.
Ranskassa vaalit voittanut äärioikeistolainen Front National pyrkii kokoamaan äärilaidalle omaa ryhmäänsä. Britannian itsenäisyyspuolue Ukip taas yrittänee kasvattaa nykyistä EFD-ryhmäänsä.
Hieman maltillisemmin EU-kriittinen ECR-ryhmä voi myös kerätä uusia jäseniä. Perussuomalaiset päätynevät joko tähän Britannian konservatiivien vetämään ryhmään tai pysyvät nykyisessä Ukip-vetoisessa ryhmässään.
Vaalien äänestysprosentti oli EU-tasolla 43,09 eli käytännössä sama kuin edellisissä vaaleissa.
Euroopan kartalla sosialistit nousivat ykkösiksi Ruotsissa, Romaniassa, Italiassa ja Portugalissa. Saksa ja sen ympäröimät Keski-Euroopan maat taas ovat tukevasti konservatiivien käsissä.
Liberaalit saivat eniten paikkoja Hollannissa, Suomessa, Virossa ja Liettuassa. Britannia ja Ranska erottuvat populistien menestyksellä.
Kovista ennakko-odotuksista huolimatta äärivasemmisto ylsi ykköseksi ainoastaan Kreikassa.
Kaikki uudet mepit eivät vielä ole valinneet puoluettaan. EU-kriitikoiden lisäksi uusia jäseniä odotetaan ainakin liberaalien ja brittikonservatiivien riveihin.
751 mepin mukana on kirjava joukko erilaisten pienpuolueiden edustaja. Esimerkiksi Hollannista nousi parlamenttiin eläinten oikeuksien puolue yhdellä mepillään.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
