Viljoilla suuri kasvitautiriski

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 26. kesäkuuta Jokioisilla 396 päiväastetta.

Viljat. Kevätviljoilla on kemiallisen rikkakasvien torjunnan aika. Rikkakasvit ovat taimettuneet hyvin. Torjunta on tehtävä viimeistään ennen viljan korrenkasvun alkua.

Hukkaura aloittaa korrenkasvuaan. Vaaleat hukkakaurat löytyvät ensimmäiseksi riviväleistä. Kemiallinen torjunta onnistuu vehnästä ja ohrasta pinoksadeemi-, tralkoksadeemi- tai fenoksaproppi-etyyli- valmisteilla. Käyttöohjeen alinta annosta ei pidä alittaa.

Viljojen kasvitautiriski on suuri. Kasvustoissa on paljon kehitysaste- ja kuntovaihtelua. Kemiallinen torjunta kannattaa hyväkuntoisissa kasvustoissa. Kosteuden vikuuttamat kasvustot voivat entisestään kärsiä torjunta-ainekäsittelyistä.

Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat esikasvi, muokkaus, siemenen peittaus, lajikkeen taudinkestävyys ja kasvitaudit.

Voimakkaassa tautipaineessa parhaat tulokset saadaan käyttöohjeiden korkeimmilla annoksilla. Mikäli oireita ei esiinny, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti.

Syysvehnäkasvustoissa on runsaasti harmaalaikkua, ruskolaikkua ja pistelaikkua. Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi syysvehnän torjunnassa käytetään strobiluriineja vain seoksina toisentyyppisen fungisidin kanssa.

Viileys ja kosteus ovat nopeuttaneet lehtilaikkutautien etenemistä kasvustossa.

Verkko- ja kauranlehtilaikku ovat levinneet ensimmäisestä kasvulehdestä ylempiin lehtiin. Lehtilaikkutauteja on havaittu myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kevätviljakasvustoissa.

Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla lehdillä.

Pistelaikkua (DTR-laikkua) on runsaasti erityisesti vehnän monokulttuurilohkoilla. Alkavia oireita on myös monipuolisen viljelykierron lohkoilla.

Kevätvehnässä esiintyy ruskolaikkua. Lisäksi kevätvehnissä on tavattu härmää. Poutaisilla säillä härmä etenee ripeästi ja sen havainnoinnissa on syytä olla valppaana.

Oraspelloissa on ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia sekä mangaaninpuutosoireita.

Tuomikirvoja on viljakasvustoissa pääosin vähän. Torjuntakynnys on ylittynyt Etelä-Karjalassa.

Tuomikirvojen torjuntakynnys ylittyy, jos orastumis- tai versontavaiheisesta kasvustosta kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Kasvuston kehittyessä pidemmälle torjuntakynnys kasvaa. Korrenkasvuvaiheessa se on yli 5 kirvaa kortta kohti. Torjuntaan soveltuvat pyretroidit, joista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisten kannalta haitattomin vaihtoehto.

Systeemisesti vaikuttavien dimetoaatti-valmisteiden käyttö kirvojen torjuntaan on sallittua vain orastumis- ja versontavaiheessa, kun kasvustossa ei ennakkotarkastuksessa havaita kirvojen luontaisia vihollisia.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista syysvehnällä kukintavaiheeseen saakka ja kevätvehnällä heti, kun tähkä tulee esiin. Havainnointi ja mahdollinen torjunta on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6–7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Torjuntaan käytetään kosketusvaikutteisia pyretroidi-valmisteita.

Öljykasvit. Rapsikuoriaisia on paikoin erittäin runsaasti. Niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista.

Rapsikuoriaisen torjuntakynnys vaihtelee kehitysvaiheen mukaan. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on keskimäärin 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa kynnys on suurempi eli 2–3 kuoriaista/kasvi.

Torjuntaan käytettyjen pyretroidi-valmisteiden rinnalla on vaihtoehtona tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotenoidi-valmisteet.

Neonikotenoidi-valmisteiden käyttö on sallittu vain kerran kasvukauden aikana.

Rypsi- ja rapsikasvustoissa esiintyy paikoin myös kirppoja.

Valikoiva juolavehnän torjunta öljykasveista, herneestä ja pellavasta tehdään juolavehnän 4–6-lehtiasteella ja kun juolavehnä on 20–30 senttiä korkeaa. Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava yli 70 prosenttia.

Palkokasvit. Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailu hernelohkoilla on ajankohtaista. Pyydykset tarkastetaan 2–3 vuorokauden välein.

Hernekääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti tarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8–12 vuorokauden kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä.

Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain kello 21–06.

Juolavehnän torjunta: katso öljykasvit.

Kumina. Kuminanrengaspunkin vioitukset alkavat näkyä kasvustossa, kun siemenet kehittyvät. Vioittuneet kasvit erottuvat vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja.

Juolavehnän torjunta ensimmäisen vuoden kuminasta tehdään juolavehnän 4–6-lehtiasteella ja kun juolavehnä on 20–30 senttiä korkeaa.

Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia.

Peruna. Olosuhteet perunaruton maatartunnan puhkeamiselle ovat otolliset alueilla, joilla on kesäkuun puolivälistä lähtien saatu runsaita sateita. Rutto-oireita voi ilmetä heinäkuun alkupäivinä.

Aikaisin taimettuneet kasvustot kannattaa ruiskuttaa ruttoa vastaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Riskilohkoilla ensimmäiseen tai toiseen ruiskutukseen on suositeltavaa valita metalaksyylivalmiste (Epok, Ridomil Gold).

Ruttohavainnoista voi ilmoittaa MTT:lle asko.hannukkala@mtt.fi tai marjo.segerstedt@mtt.fi.

Herukat. Villakilpikirvoja esiintyy paikoin. Vastakuoriutuneita toukkia torjutaan ennen kuin mesikastetta on runsaasti.

Herukanvarsisääsken punertavien toukkien vioittamia oksia alkaa näkyä keskikesällä. Toukkia löytyy vioituskohdista oksien alaosasta. Lakastuvia oksia hävittämällä voidaan vähentää uusia vioituksia.

Karviaispistiäisten ensimmäisen sukupolven toukat ovat pian koteloituneet, toisen sukupolven toukkia ilmaantuu jälleen heinäkuun loppupuolella.

Herukanrataspunkin oireet näkyvät nyt selvästi punaherukoilla lehtien epämuotoisuutena. Nuorten pensaiden ruiskutus rikkilannoksella heikentää punkkien lisääntymistä.

Vadelma. Harmaahomeen torjunta voidaan tehdä kukinnan aikana.

Vattukärpäsen vioittamat versot ovat alkaneet usein mädäntyä kuivumisen sijaan. Toukkien koteloituminen alkaa kesäkuun lopulla, vioitetut versot hävittämällä voi hävittää toukkiakin.

Vihannespunkin biologinen torjunta kausihuoneissa kannattaa aloittaa heti kun oireita ilmaantuu, myöhemmin petopunkkien vaikutus ei aina tuota tulosta.

Mansikka. Uusia istutuksia tehtäessä taimien käsittely tyvimätää vastaan on tarpeen.

Mansikkapunkin biologinen torjunta on edelleen ajankohtaista. Jos petopunkkeja on levitetty kukinnan alussa, on suositeltavaa tehdä toinen levitys heinäkuun alkupuolella.

Vihannespunkin lisääntyminen avomaalla on hidastunut sateiden ja viileän sään vuoksi. Myös ripsiäisten esiintyminen on ollut vähäisempää kuin viime vuonna.

Kausihuoneissa vihannespunkkien torjunta voi olla tarpeen kasvuston kunnon ylläpitämiseksi vielä sadonkorjuun päätyttyäkin.

Omena. Omenaruven torjunta on tarpeen, jos säät ovat kosteita.

Pihlajanmarjakoin lento on jatkunut laimeana pihlajilla. Muninta on viivästynyt ja alkaa ennusteen mukaan kesä–heinäkuun vaihteessa. Ainakin Lounais-Hämeessä pihlajanmarjakoi munii tänä vuonna pihlajiin.

Omenakääriäisen lento ja muninta on ollut vähäistä viileän sään vuoksi. Torjunta tehdään tarhakohtaisten havaintojen perusteella.

Omenakirvaa esiintyy paikoin, tarvittaessa tehdään pesäketorjunta.

Omenankehrääjäkoin toukkapesiä on ilmaantunut jonkin verran omenapuihin.

Hedelmäpuupunkin lisääntyminen on hidastunut, sen sijaan omenankellastajapunkkia esiintyy yleisesti lehtien alapinnalla.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan loppumassa Etelä-Suomesta. Muualla maassa lento on huipussaan.

Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on huipussaan Etelä- ja Keski-Suomessa, muualla maassa lento on aluillaan ja pohjoisimmassa Suomessa se ei lennä.

Porkkanakempin lento on ollut vilkasta juhannuksena, mutta lentoaktiivisuus on vähentynyt sään viiletessä. Lennon odotetaan vilkastuvan uudelleen, kun sää lämpenee.

MTT Kasvinsuojelupalvelu,

Perunantutkimuslaitos

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF