Nyt 3G-verkkojen karsimisesta jyrähtää Harvaturva-verkosto: ”Hätäpuheluiden soittaminen vaikeutuu”
Maaseudun ja kaupunkien riippuvuus toisistaan pitää tunnistaa ja vastakkainasettelua purkaa, tuore raportti vaatii.
Maaseudulla korostuu paikallisten ihmisten ja yhteisöjen merkitys arjen turvallisuudessa. Kuvassa Karigasniemen kylätalo Utsjoella. Kuva: Jonna LähteenmäkiHarvaan asuttujen alueiden kriittisen infran toimintavarmuus pitää varmistaa, linjaa torstaina julkistettu raportti harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta.
Kansalaisten ja yritystoiminnan kriittistä infrastruktuuria ovat raportin mukaan muun muassa toimintavarmat ja kattavat liikenne- ja tietoliikenneverkot.
2G- ja 3G-verkkojen karsimisen vaikutukset harvaan asuttujen alueiden turvallisuuteen ovat puhuttaneet viime aikoina.
”Tällä hetkellä arvioidaan, ettei 4G ja 5G ulotu kaikkialle ja yhteyksien saaminen tulee vaikeutumaan. Esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen vaikeutuu, kun ei ole kattavaa verkkoa saatavilla”, raportissa todetaan.
Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja 68 prosenttia harvaan asuttua aluetta.
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2025 -raportin kokoamisesta on vastannut Harvaturva-verkosto, joka koostuu viranomaisista, järjestöistä ja yksittäisistä asiantuntijoista.
Verkosto suosittelee myös, että haja-asutusalueiden vesi-infrastruktuurin turvallisuutta on parannettava.
Monen taajaman vedenottopiste sijaitsee maaseudulla, joten vesi-infran vaikutus ulottuu maaseutua laajemmallekin.
Maaseudun ja kaupunkien keskinäinen riippuvuus on tunnustettava nykyistä selkeämmin ja maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua tulee raportin mukaan myös purkaa.
Omatoimisen työn tueksi tarvitaan lisää tietoa, tukea ja neuvontaa.
Raportti nostaa esiin kylätalojen ja alueellisten valmiuskeskuksien keskeisen roolin harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa.
Virallinen apu on harvaan asutuilla alueilla usein kaukana. Maaseudulla korostuukin paikallisten ihmisten ja yhteisöjen merkitys arjen turvallisuudessa.
Kylillä on tehty monenlaista varautumistyötä: turvallisuussuunnitelmia on laadittu, kylätaloista on kehitetty valmiuskeskuksia, kyläradiotoimintaa on pilotoitu.
Tilojen käytön suunnittelua ja varustamista on raportin mukaan jatkettava. Omatoimisen työn tueksi tarvitaan lisää tietoa, tukea ja neuvontaa.
Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja 68 prosenttia harvaan asuttua aluetta. Maamme tavaraviennistä 68 prosenttia pohjautuu maaseudulta saataviin raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin, luettelee sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa raportin alkusanoissa.
Sarasmaa toivoo, että raportin suositukset tulisivat noteeratuiksi niin valtakunnan, alueellisten kuin paikallisten päättäjien keskuudessa.
Oikaisu: Juttuun on 14.2.25 klo 16.17 vaihdettu kuva Karigasniemen kylätalosta. Aiemmin jutussa oli kuva Raumalta ja kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että kuvassa olisi ollut Sorkan kylän kylätalo. Kylätalo ei ollut kuvassa vaan kuva oli kylän raitilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
