”Teen tästä riistavahinkoilmoituksen. Säiliölle on ilkivaltavakuutus, mutta ei se korvaa karhujen tekemiä vahinkoja”, sanoo Jukka Kinnunen. Kuva: Lari Lievonen
Karhu repi lietesäiliön, joutsenet ja valkoposkihanhet rellestivät puimattomalla pellolla: "Eniten harmittaa turha työ"
Kymmenientuhansien eurojen arvoinen säiliö on tällä hetkellä käyttökelvoton.
Palkeenkieliä ja reikiä on ympäri lietesäiliön kumimattoa. Osa on syntynyt puremisen ja osa raapimisen seurauksena. Kuva: Lari LievonenPalkeenkieliä ja reikiä on siellä täällä kumisen lietesäiliön reunoilla. Rääkkyläläinen maidontuottaja Jukka Kinnunen kertoo epäilleensä ensin, että kyse on ihmisen tekemästä ilkivallasta.
Hänellä on maitotila Rääkkylässä, missä sijaitsee noin puolet viljelysmaista. Noin puolet viljelysmaista on Tohmajärven Onkamossa.
Runsas viikko sitten Kinnusen työntekijä lähti käymään Tohmajärvellä sijaitsevalla satelliittisäiliöllä. Samalla paljastui, että säiliö ei ole enää kunnossa. Tuhotyöntekijät paljastuivat jälkien perusteella.
”Jälkien perusteella lienee käynyt niin, että karhunpentu on mennyt aidan ali säiliötä tutkimaan ja tippunut sinne. Emokarhu on hermostunut ja alkanut riehua”, kuvailee Kinnunen. Muutamissa kohdissa säiliön kumimatossa on erotettavissa karhun hampaiden jäljet tassunjälkien ja ulosteiden lisäksi.
”Karhun voimat ja sen kynsien sekä hampaiden teho ovat kyllä valtavat. Kumimatto on todella sitkeä ja läpäisemätön materiaali.”
Satelliittisäiliöllä on tasattu työhuippuja, viimeksi sinne on viety biokaasutehtaan lietettä. Kinnunen kuvailee tapahtunutta sarkastisesti lottovoitoksi. Niin epätodennäköiseltä koko tapahtuma tuntuu.
”Aion hakea riistavahinkolain mukaista korvausta. Säiliö on saatava siihen kuntoon, missä se oli ennen karhujen riehumista.”
Euromääräisesti kyseessä on kallis vahinko. 1 200 neliön suuruinen ja kolme metriä syvä säiliö on noin 30 000 euron arvoinen ilman arvonlisäveroa. Nyt on mietittävä, mikä on järkevää ja mahdollista: yritetäänkö kumimattoa pestä ja paikata vai korvataanko se uudella, sanoo Kinnunen. Tehtiin niin tai näin, rahaa kuluu, ja ennen muuta työn osuus on suuri kustannuksista.
”Eniten harmittaa turha työ”, huokaa viljelijä, jolla on kiire myös pihaton rakennustyömaan kanssa.
Karhujen lisäksi valkoposkihanhet ja joutsenet ovat kurittaneet Kinnusta, kuten myös muita viljelijöitä Keski-Karjalassa. Joutsenet söivät kolmen hehtaarin alan raiheinää ja 10 000 valkoposkihanhen sekä 250 joutsenen joukko rellestivät puimattomalla viljapellolla.
”Siltä pellolta ei voi kerätä olkea lintujen ulosteiden takia.”
Kinnunen kertoo ensin miettineensä kertoako vahingosta julkisesti.
”Mutta sitten päätin, että onhan näistä rauhoitettujen lajien ja riistalajien aiheuttamista vahingoista kerrottava, että millä kustannuksella lajeja suojellaan. Mitään valkoposkihanhien joukkolahtausta en esitä, mutta nykyistä järeämpiä työkaluja kaivataan kovasti.”
Karhujen aiheuttamia irtaimistovahinkoja on sattunut viimeisen kuuden vuoden aikana keskimäärin 1–8 tapausta vuodessa, kertoo Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston riistasuunnittelija Reijo Kotilainen.
Riistavahinkorekisterissä ei tarkemmin mainita, miten vahinko on syntynyt.
Kotilainen mainitsee tuntevansa muun muassa tapaukset, joissa karhu on murtautunut hunajalinkoomoon, hirviteurastamoon ja varastoon.
Vuonna 2016 karhujen aiheuttamia vahinkoja korvattiin riistavahinkolain perusteella yhteensä 1,8 miljoonan euron arvosta. Eniten korvattiin porovahinkoja yli 1,5 miljoonalla eurolla, toiseksi eniten mehiläisvahinkoja yli 100 000 eurolla ja kolmanneksi eniten peltovahinkoja, lähes 70 000 eurolla.
Euromääräiset korvaukset karhujen aiheuttamista irtaimistovahingoista ovat viimeisen kuuden vuoden aikana olleet suuruudeltaan muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon.
Suurimmilleen karhun elottomalle irtaimistolle tekemien vahinkojen korvaussumma nousi vuonna 2011. Silloin vahinkoja korvattiin yli 6 000 eurolla, sillä vahinkojakin ilmoitettiin poikkeuksellisesti 15 kappaletta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
