Ruuan viennissäpuheista tekoihin

Euroopan ruoka-ala on parhaillaan koolla Berliinissä vuosittain järjestettävällä Grüne Wochella. Vihreä viikko on jättitapahtuma, jossa alan uutuuksia ja trendejä esitellään tänäkin vuonna noin 400 000 messuvieraalle.

Mukana on 1 650 näytteilleasettajaa 70 eri maasta. Suuri osa vieraista on alan ammattilaisia.

Messujen pääkumppani on tänä vuonna eteläinen naapurimme Viro, joka osallistuu nyt Grüne Wochelle 21. kertaa. Viron elintarvikeyritykset ja ruokakulttuuri saavat kumppanuuden ansiosta laajan kansainvälisen huomion. Ja kyllä virolaista ruokakulttuuria kelpaa esitelläkin.

Viro esittäytyy metsäisenä maana, joka tarjoaa puhdasta ruokaa, marjoja, riistaa ja kalaa. Osastojen visuaalinen ilme tarjoaa metsä- ja järvimaisemia. Kuulostaako tutulta?

Kyllä. Juuri näistä lähtökohdista uskomme myös suomalaisten elintarvikkeiden tekevän maailmalla kauppansa. Juhlapuheissa lähinnä pelätään, kuinka kotimarkkinoille enää riittää tavaraa, kun vienti lähtee kunnolla vetämään.

Paha vain, myös ruokamarkkinoilla pätee sääntö, ettei edes huipputuotteita tulla hakemaan kotoa.

Ruuan viennin lisäämisestä on monissa selvityksissä kaavailtu yhtä Suomen tulevaisuuden menestystekijää. Puheista huolimatta vuonna 2012 ruuan ja muiden maataloustuotteiden tuonnin arvo kasvoi seitsemän prosenttia. Myös viennin arvo kasvoi, mutta vain runsaan prosentin.

Maataloustuotteiden alijäämä kasvoi noin kolmeen miljardiin euroon. Suuntaus jatkui myös viime vuonna ja alijäämän kasvun arvioidaan kasvan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Elintarviketeollisuuden ETL:n toimitusjohtajan Heikki Juutisen mielestä erinomainen hygienia, tuoteturvallisuus, tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja edistynyt teknologia takaavat sen, että Suomella on kaikki eväät tulla maailmalla tunnetuksi puhtaan, terveellisen ja eettisesti tuotetun ruuan edelläkävijänä. (MT 16.12.2013)

ETL:n johdolla aloitetaankin elintarvikeviennin strategian laatiminen. Mukana ovat myös maa- ja metsätalousministeriö ja Finpro. Strategia halutaan osaksi Team Finland -strategiaa vuonna 2015. Toivottavasti laadittava strategia johtaa myös käytännön toimiin. Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen teettämästä, vuonna 2010 valmistuneesta ruokastrategiasta ei ole valmistumisen jälkeen kuulunut mitään.

Elintarviketeollisuus elää maatalouden mukana. Elintarvikeviennin lisäämisen perusedellytys on, että myös ketjun alkupää eli viljelijät pärjäävät. On harhaa kuvitella, että ilman kotimaisia raaka-aineita olisi vientiin kykenevää kotimaista elintarviketeollisuutta.

Vaikka ruokaviennin edistämisestä on puhuttu meillä paljon, edustaa suomalaista ruoka-alaa Berliinissä tällä viikolla vain kaksi yritystä – Mika Kriegerin juomia kauppaava Team Blue sekä tuoreperunalastuihin erikoistuneet Risto ja Astrid Asplund Mäntyharjulta. Näille yrittäjille on syytä nostaa hattua, mutta tässäkö on ruokamarkkinoiden koko Suomi-kuva maailmalla?

Virossa on puheiden sijasta ryhdytty tositoimiin. Opiksi meillä olisi otettavaa myös länsinaapurista. Ruotsin elintarvikevienti on viisi miljardia ja Tanskan jopa yli 14 miljardia euroa. Suomen vienti on noin 1,6 miljardia euroa. Kauppaa ei synny, vaikka kuinka kotimaassa seminaareja pidettäisiin.

Suomalaisen ruuan näkyvyys ja tunnettuus voi kasvaa yritysten ja julkisen vienninedistämisen yhteistyöllä. Sen pitäisi näkyä myös Grüne Wochen kaltaisissa tapahtumissa.

Ruuan viennissä on aika siirtyä seminaarien pitämisestä käytännön tekoihin.

Avaa artikkelin PDF