Luontojärjestöillä näkemysero
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava suhtautuu kannanhoidolliseen metsästykseen varovaisen myönteisesti.
”Kannanhoidollisen metsästyksen kokeilussa on kyllä perusajatuksena jonkinlaista järkeä, sillä Suomessa on todennäköisesti saavutettu suden geneettinen vähimmäiskanta”, hän toteaa.
Sulkavan mielestä lupia myönnettiin kuitenkin liikaa eikä metsästys onnistunut viime vuonna odotetusti.
”Ensimmäinen kokeiluvuosi ei ole mennyt vielä erityisen hyvin. Ampumisluvat kohdentuivat liikaa aikuisiin yksilöihin eikä nuoriin, mikä oli kokeilussa tavoitteena. Vaarana on, että luvallisen metsästyksen yhteydessä ja sen varjolla saattaa tapahtua salametsästystä.”
Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta ei hyväksy kannanhoidollista metsästystä lainkaan.
”Se pitäisi lopettaa. Alkuperäisen suden kannanhoitosuunnitelman tavoite kannan saamiseksi elinvoimaiseksi ei toteudu tällä tavalla, ja kanta on Suomessa aivan liian pieni”, Säynevirta korostaa.
”Ongelmana ovat luvallisen metsästyksen kohdistuminen vääriin susiin, salametsästys sekä Lapin kaikkien susien tappaminen. Ihmisen harrastus- tai elinkeinotoiminta ei voi määrittää susikannan tasoa.”
Luonnonsuojeluliiton Sulkava otti viime vuonna kantaa sudenmetsästykseen metsästäjäliiton puheenjohtajan Lauri Kontron kanssa luvallisen sudenmetsästyksen puolesta.
He toivoivat, ettei viime vuoden luvista olisi tullut valituksia.
Luonto-Liiton susiryhmä ja Oikeutta eläimille keräsivät viime kesänä allekirjoituksia Euroopan komissiolle suunnattuun vetoomukseen kannanhoidollisen metsästyksen lopettamiseksi.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
