Toivakka patistaa yrityksiä maailmalle
Suomi sijoittui innovatiivisuudessa maailman ykköseksi Maailman talousfoorumin vuosien 2014–2015 globaalin kilpailukykyisyyden selvityksessä.
Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen tammi–toukokuun vienti laski kuitenkin viime vuodesta kolme prosenttia, ja tavaraviennin arvo oli 4,5 miljardia euroa. Luku on 12 prosenttia pienempi kuin viime vuoden toukokuussa. Mistä johtuu, ettei maamme innovatiivisuus näy viennissä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.)?
”Meillä ei ole riittävästi kasvuhaluisia yrityksiä. Uusi hallitusohjelma sisältää merkittävän määrän toimenpiteitä, joilla toimintaympäristöä saadaan kasvuun kannustavaksi, ja kun kasvuun päästään, haluaa moni yritys myös lähteä kansainvälistymään.”
Pienten kasvukykyisten yritysten vastapainona ovat toki Wärtsilän, Koneen ja Outotecin kaltaiset globaalit yritykset.
”Maailmalla on kysyntää, ja siellä jopa tunnetaan suomalainen osaaminen. Monessa paikassa ihmetellään, mikseivät suomalaiset yhtiöt näy siellä”, ministeri kertoo.
Noottia hän antaa edeltävälle hallitukselle. Vaikka se tekikin paljon, epävarmuutta ja poukkoilevaa päätöksentekoa oli ministerin mukaan liikaa. Tämä ei kannustanut yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään.
Uusien markkinoiden tärkeys on noussut pinnalle Venäjän vastapakotteiden myötä. Tapaus on opettanut, miten voi käydä, jos markkinat nojaavat vahvasti yhteen alueeseen.
Uusia markkinoita löytyisi ministerin mukaan esimerkiksi Aasian, Yhdysvaltojen ja Keski-Euroopan lisäksi kehitysmaista.
”Etiopia on nyt maailman nopeimmin kasvava talous.”
Maassa olisi tarvetta esimerkiksi rakennus- ja infraosaamiselle. Sitä meillä olisikin Suomessa tarjottavana. Myös aurinkopaneelit, cleantech, metsänhoito ja ongelmanratkaisukyky kuuluvat valtteihimme.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 suomalaisilla yrityksillä oli 4 800 tytäryhtiötä 125 maassa. Afrikassa niistä sijaitsi 0,9 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2016 alkaen 100 miljoonaa euroa kanavoidaan Suomen kehitysavusta lainamuotoisena tukena muuan muassa Finnfundin kautta.
Yritysten kehitysmaahankkeisiin panostetaan siis entistä enemmän.
”Addis Abeban kehitysrahoituskonferenssissa nousi vahvasti esiin, että kehittyvät maat tarvitsevat nimenomaan työtä ja työpaikkoja”, ministeri kertoo.
Sitä suomalaiset yritykset voisivat tuoda.
Suomi pyrkiikin parantamaan perinteisen kehitysyhteistyön lisäksi kehitysmaiden veropohjaa ja vähentämään korruptiota. Näin niiden kiinnostavuus yritystenkin silmissä voisi nousta.
”Tarvitsemme kipeästi vientiä ja pystymme yhdistämään kaksi meille tärkeää asiaa: avun ja suomalaisten yritysten pärjäämisen maailmalla.”
Valtio pyrkii tukemaan yritysten kansainvälistymistä myös kotimaassa kannustavammalla toimintaympäristöllä, eikä teollisuuden kustannusten määrää enää nosteta eikä esimerkiksi yritys- ja palkkaverotusta koroteta ministerin mukaan.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
