Äänestysinto romahti maaseudulla
Presidentinvaalin toisen kierroksen äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaiseksi.
Presidenttiä äänesti toisella kierroksella 68,9 prosenttia äänioikeutetuista, kun kuusi vuotta sitten vastaava luku oli 77,2. Suoran kansanvaalin ennätys on vuodelta 1994, jolloin toisen kierroksen äänestysvilkkaus oli 82,3 prosenttia. Myös tämänvuotisen vaalin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti 72,8 oli ennätyksellisen alhainen.
Kunnittain tarkasteltuna äänestysprosentti laski itään ja pohjoiseen mentäessä. Aktiivisimmat äänestäjät olivat Kauniaisissa, jossa 85,8 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan.
Vähiten äänestämässä käytiin Manner-Suomen alueella Hyrynsalmella, jossa vain 48,6 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla.
Erot äänestysaktiivisuudessa heijastelevat eri alueiden hyvinvointia. Mitä hyvätuloisempia ihmisiä kunnassa asuu, sitä todennäköisemmin siellä käydään äänestämässä.
”Kyllä äänestämisen ja tulo-
tason välillä on erittäin voimakas yhteys. Yleensä varakkaammat kokevat politiikan tärkeämmäksi. Heillä on ikään kuin enemmän pelissä”, Helsingin yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikanen vahvistaa.
Varakkuuttakin suurempi merkitys on koulutustasolla. Akateemisesti koulutetuista lähes kaikki käyvät äänestämässä.
Tulotason kunnittaisesta tarkastelusta ei pidä Martikaisen mielestä kuitenkaan pidä vetää liian suoria johtopäätöksiä.
”Näissä vaaleissa toisen kierroksen asetelma oli sellainen, että se passivoi äänestäjiä varsinkin keskustan kannatusalueilla.”
Tutkija korostaakin poliittisten kysymysten merkitystä.
”Silloin kun vaaliasetelma on kiinnostava ja poliittinen kamppailu kiihkeää, lähtevät ihmiset kyllä äänestämään sosiaalisesta taustastaan riippumatta.”
Tällainen tilanne oli esimerkiksi vuoden 1982 presidentinvaaleissa.
Mauno Koiviston voittoon päättyneissä vaaleissa äänestämässä kävi lähes 87 prosenttia äänioikeutetuista.
Lapin ja Vaasan vaalipiireissä oli presidentinvaalien toisella kierroksella eniten hylättyjä ääniä.
Ääniä jouduttiin mitätöimään, koska moni äänesti keskustan Paavo Väyrystä, joka ei ollut ehdokkaana enää toisella kierroksella. Lisäksi tyhjiä ääniä annettiin paljon.
”Se ihmetyttää, että pitkien etäisyyksien ja vaikeiden olojen takaa tullaan äänestämään tyhjää tai vetämään nimi, josta tietää, että se mitätöidään”, sanoo Lapin vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Päiviö Karttunen.
Lapissa oli vaalipäivänä yli 30 astetta pakkasta.
Lapin vaalipiirissä toisen kierroksen äänistä hylättiin 1,3 prosenttia ja Vaasan vaalipiirissä 1,1 prosenttia.
Molemmissa arvioidaan syyksi sitä, että ihmiset eivät kokeneet kumpaakaan ehdokasta omakseen.
”Kyllä se varmasti oli tämä kaupunki vastaan maaseutu -asetelma toisella kierroksella. Se näkyy syvällä maakunnissa”, pohtii Vaasan vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja Mikko Rasinmäki.
Kaikkiaan presidentinvaaleissa hylättiin enemmän ääniä kuin koskaan suoran kaksivaiheisen vaalin aikana.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
