EU haluaa kasvattaa budjettia maltilla
JOHN KOLESIDIS/reuters/lehtikuva Budjettiin on kaavailtu mittavaa koulutusohjelmaa työllistymisen tueksi. Esimerkiksi Kreikassa lähes joka toinen nuori on työtön. Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komission esitys ensi vuoden budjetin maksumäärärahoiksi on 138 miljardia euroa. Siinä on kasvua lähes seitsemän prosenttia tämänvuotiseen verrattuna.
EU-maiden valtiovarainministerit ovat vaatineet malttia ja pidättäytymistä inflaation suuruiseen budjetin kasvattamiseen.
Kovaa kritiikkiä on kuulunut erityisesti niistä maista, jotka ovat nälkäkuurilla omine budjettileikkauksineen.
Budjettikomissaari Janusz Lewandowski toppuutteli tiedotustilaisuudessa arvostelijoita muistuttamalla, että lähes kaikki palautetaan avustuksina takaisin jäsenmaihin ja kansalaisten hyväksi.
”EU:n budjetista 95 prosenttia ohjataan takaisin jäsenmaihin.”
Hän painotti tiedotustilaisuudessa, että EU-budjetti ei ole Brysseliä varten.
Hän on korostanut usein aiemminkin, että EU:n hallinto toimii kevyemmin ja kuluttaa toimintaansa vähemmän varoja, kuin minkä tahansa jäsenmaan vastaavan kokoinen hallinto.
Suurin leikkaus iskee kuitenkin EU-hallintoon.
EU-komissio ja EU:n tilintarkastustuomioistuin menettävät prosentin budjeteistaan ja neuvostolta leikataan 1,5 prosenttia tämänvuotiseen verrattuna.
Ensi vuoden budjetissa osoitetaan merkittävästi lisää rahaa aluepolitiikkaan ja kilpailukyvyn kasvattamiseen.
Tämä pala on suurin EU-budjetin lohko, yhteensä 46,7 prosenttia.
Aluepolitiikkaan on uutta rahoitusta luvassa 3,3 prosenttia lisää tämän vuoden budjettiin verrattuna. Kilpailukykyyn lisätään ensi vuoden budjettiin hieman enemmän, 4,1 prosenttia.
Kilpailukyvyn kasvattaminen tarkoittaa ensi vuoden budjetissa työllistämistoimien ja tutkimuksen, sekä innovaatioiden ja erilaisen kehitystyön rahoituksen lisäämistä.
EU haluaa käydä erityisesti nuorisotyöttömyyden kimppuun. Välimeren maissa, muun muassa Espanjassa ja Kreikassa, noin joka toinen nuori on työtön.
Työllistymistä on tarkoitus lisätä muun muassa kouluttamalla kaikenikäisiä uusiin ammatteihin. Tähän tähtää niin sanottu elinikäisen oppimisen suunnitelma, ”Life long learning programme”. Rahaa siihen on tarkoitus varata 1 240 miljoonaa euroa.
Erityisesti nuorisotyöttömyyteen varataan 141 miljoonaa euroa.
Nuorten tutkijoiden työllisyystilanteen parantamiseen ja liikkuvuuteen on budjetoitu 954 miljoonaa euroa.
EU:n ensi vuoden maatalousbudjetti kasvaa noin 0,6 prosenttia tämän vuoden budjettiin verrattuna.
Yhteisen maatalouspolitiikan, capin, ykköspilarin tukien eli suorien tukien ja markkinointitoimien kasvu noin 0,4 prosenttia. Kakkospilarin eli maaseudun kehittämisen ja ympäristötukien sekä kalastuksen osuus kasvaa 1,2 prosenttia.
Komission epävirallisten virkamieslähteiden mukaan rahoituksen lisäys suunnataan pääasiassa uusien jäsenmaiden maatalouden kohentamiseen.
Ensi vuoden budjettiesityksessä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, capin, osuus on tasan 40 prosenttia.
Suorien tukien ja markkinointitoimien osuus olisi 29,3 prosenttia ja maaseudun kehittäminen kakkospilarin avulla olisi 10,7 prosenttia komission keskiviikkoisen esityksen mukaan.
EU-komission laatima budjettiesitys menee seuraavaksi jäsenmaiden ja jäsenmaiden ministerien ministerineuvoston sekä Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Lopullisesti budjetti hyväksyttäneen myöhään loppuvuodesta. Viime vuonna budjetti hyväksyttiin marraskuun loppupuolella.
VILLE PORKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
