Yhdysvallat ei taivu kauppasopuun EU:n ehdoilla
BRYSSEL (MT)
Yhdysvallat ei suostu vapaakauppaan EU:n kanssa, jos sen vaatimuksia esimerkiksi hormonilihan ja geenimuuntelun osalta ei kuunnella.
”EU on aloittanut neuvottelut erittäin aggressiivisella, joustamattomalla tavalla. Miten voimme neuvotella kaupasta, jos toinen osapuoli vain luettelee, mistä he eivät suostu neuvottelemaan”, ministerineuvos Maurice House Yhdysvaltain EU-edustustosta varoittaa.
Amerikkalaiset maatalouspiirit ovat närkästyneet ennakkoehdoista, joita EU-johtajat ovat kauppaneuvotteluille asettaneet. Viimeksi toissa viikolla EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht vakuutti, ettei EU päästä hormonilihaa markkinoilla, eikä aio helpottaa geenimuunneltujen kasvien hyväksyntää.
Housen mukaan Yhdysvalloille ainoa ennakkoehto on, että maatalous on mukana kauppasopimuksessa.
”Me uskomme tähän sopimukseen ja olemme valmiita menemään niin pitkälle kuin täytyy. Suoraan sanottuna en tiedä, ollaanko Euroopassa samaa mieltä.”
Amerikkalaisten mukaan EU:n tiukat rajoitukset koskevat juuri niitä asioita, joissa Yhdysvalloilla on suhteellinen kilpailuetu.
”Biotekniikka, kloonaus. EU torppaa kaiken, mikä kuuluu moderniin maatalouteen.”
USA:n maatalousedustajan mielestä amerikkalaiset viljelijät ovat kärsineet pitkään EU:n protektionismista.
”Me olemme parempia maataloudessa kuin te. Minkä takia meillä sitten on seitsemän miljardin dollarin alijäämä maatalouskaupassa?”, House tivaa.
Maatalousdiplomaatin mukaan EU:sta viedään Yhdysvaltoihin jalostettuja tuotteita, kun USA:sta tuodaan Eurooppaan vain raaka-aineita.
”Emme vaadi edes tasapainoista kauppaa, vaadimme reilua kauppaa.”
Hän muistuttaa, että aloite vapaakauppaneuvotteluihin lähti EU:n puolelta. ”Me pärjäämme ilmankin. Maatalousvientimme on ollut viimeiset viisi vuotta ennätystasolla.”
”Markkinaosuutemme täällä on pienentynyt koko ajan. Olemme antaneet eurooppalaisten viljelijöiden pompottaa meitä liian pitkään.”
Hormonilihan ja gm-kasvien hyväksyntäprosessin lisäksi kompastuskiveksi neuvotteluissa on nousemassa EU:n elintarvikkeiden alkuperäsuoja.
EU-sääntöjen mukaan esimerkiksi parmankinkuksi saa nimittää vain Parmassa tuotettua kinkkua, joka on tehty alkuperäisen reseptin mukaan.
Amerikkalaisille se on vaikea pala, koska siellä tuotteet on suojattu kaupallisilla tavaramerkeillä. Parmankinkkua voi siis tehdä missä vain, jos omistaa sen nimisen tavaramerkin.
House lyttää koko ajatuksen eurooppalaisesta alkuperäsuojasta.
”Maantieteellinen alkuperäsuoja on täysin naurettava järjestelmä. Amerikka on täynnä Euroopasta muuttaneita ihmisiä. Parmasta Amerikkaan muuttanut yrittäjä nimittää kinkkuaan tietysti parmankinkuksi, koska hän on lähtöisin Parmasta. Hänen isovanhempansa ovat Parmasta. Resepti on Parmasta.”
EU:n Kanada pääsivät viime vuonna sopuun vapaakaupasta. Monet tarkkailijat ovat pitäneet sitä mallina myös EU:n ja USA:n väliselle sopimukselle.
Housen mukaan amerikkalaiset eivät kuitenkaan ole ottamassa mallia pohjoisnaapuristaan.
”Me olemme iso peluri. Emme me tarvitse edelläjuoksijoita. EU:n ja Kanadan sopimus ei ole sen kummempi malli meille kuin EU:n ja Chilen välinen sopimus.”
Todellinen vääntö maatalousasioissa on alkamassa maaliskuun puolivälissä. Neuvottelut siirtyvät korkeammalle tasolle kuun lopulla, kun presidentti Barack Obama vierailee Brysselissä. Ennakkotietojen mukaan ensi kesänä osapuolet voisivat vaihtaa tarjouksia kiistanalaisista terveys- ja hygieniamääräyksistä.
Obaman 2017 päättyvää presidenttikautta on pidetty neuvottelujen takarajana. Housen mielestä se ei välttämättä ole ehdoton raja.
”Kaikki kiistanaiheet ovat olleet tiedossa viimeiset 20 vuotta. Mitään uutta näissä neuvotteluissa ei ole pöydällä.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
