Tutkimus: Teini-iän adhd-oireet voivat ennustaa aikuisiän psykiatrisia häiriöitä
Nuoruusiän adhd-oireet voivat ennustaa mielenterveysongelmia. Tytöillä riskit liittyvät ahdistukseen, masennukseen ja päihteisiin, pojilla ennen kaikkea ahdistukseen.
Tutkijoiden mukaan oireiluun tulisi kiinnittää huomiota myös silloin, kun diagnostiset kriteerit eivät täyty. Kuva: Emmi KorhonenOulun yliopiston tutkimuksen mukaan kohonnut riski aikuisiän mielenterveysongelmiin on nähtävissä, vaikka nuorella ei olisi virallista adhd-diagnoosia. Tytöillä riskit liittyvät ahdistukseen, masennukseen ja päihteisiin, pojilla ennen kaikkea ahdistukseen.
Uutta tutkimuksessa on se, että siinä on tarkasteltu nimenomaan adhd-oireiden yhteyttä mielenterveysongelmiin, ei diagnosoidun adhd:n yhteyttä niihin.
”Jo tätä ennen on tutkittu laajasti adhd:n liitännäissairauksia. Vähemmän on tarkasteltu sitä, miten pelkät oireet ennustavat myöhempiä psykiatrisia diagnooseja”, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Ilona Kauppinen Oulun yliopistosta.
Adhd on neurokehityksellinen oireyhtymä, joka ilmenee tarkkaamattomuutena, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena.
Oulun yliopiston tutkimus paljastaa sukupuolieroja siinä, miten nuoruuden adhd-oireet heijastuvat aikuisuuteen.
Tytöillä adhd-oireet ennustivat myöhempiä ahdistus- ja masennushäiriöitä. Riskinä olivat myös päihdeongelmat, joiden esiintyminen korostui naisilla, joilla oli eniten oireita nuorena.
Pojilla oireet ennustivat ahdistuneisuutta, mutta eivät masennusta tai päihteiden käyttöä.
Sukupuolierot voivat selittyä vinoumalla oireiden arvioinnissa.
”Tutkimusten mukaan tyttöjen oireita voidaan aliarvioida. Siksi he eivät välttämättä saa diagnoosia yhtä helposti”, Kauppinen kuvailee.
Jos tytöt jäävät ilman hoitoa, oireet voivat vaikeutua ja lisätä psykiatrisen sairastavuuden riskiä myöhemmin elämässä.
”Yleisesti tiedetään, että väestötasolla naisilla jo nuoruudesta alkaen on enemmän ahdistusta ja masennusta kuin miehillä. Tämä näkyy myös kouluterveyskyselyissä”, taustoittaa psykiatrian dosentti ja erikoislääkäri Anu-Helmi Halt Oulun yliopistosta.
Hoitamattoman adhd:n on katsottu altistavan päihdeongelmille, mutta tässä tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu miehillä.
”Tämä on väestöaineisto. Tulokset voivat olla erilaisia, jos tutkittaisiin asiaa potilasaineistossa.”
Tutkimus perustuu pohjoissuomalaiseen vuoden 1986 syntymäkohorttiin. Analyysissa oli mukana lähes 6 300 nuorta. Heidän vanhempansa täyttivät oirekyselyn nuorten ollessa 15–16-vuotiaita.
Kysely sisälsi tarkkaavaisuutta, hyperaktiivisuutta ja impulsiivisuutta mittaavia kysymyksiä, Kauppinen kertoo.
”Esimerkiksi miten lapsi vertautuu muihin samanikäisiin siinä, kuunteleeko hän, kun hänelle puhutaan. Tai muistaako suorittaa päivittäiset tehtävät ja onnistuuko paikallaan istuminen ilman liikehdintää.”
Vanhemmilta kysyttiin myös muun muassa nuoren kyvystä keskittyä yksityiskohtiin ja välttää huolimattomuusvirheitä. Nuorilta itseltään kysyttiin laajemmin tunne-elämän ja käyttäytymisen oireista.
Tietoa nuorten myöhemmistä psykiatrisista diagnooseista kerättiin kansallisista rekistereistä 35 ikävuoteen asti. Lähteinä olivat erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erityiskorvattavia lääkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat rekisterit.
Tutkimus ilmestyi tammikuussa Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -julkaisussa.
Monet mielenterveyshäiriöt alkavat jo nuoruudessa, Halt muistuttaa.
”Adhd-oireet voivat aiheuttaa nuorelle monenlaista haittaa esimerkiksi opiskelussa ja sosiaalisissa suhteissa. Tämä haitta voi lisätä riskiä myöhempien mielenterveyshäiriöiden puhkeamiseen.”
Tutkijoiden mukaan oireiluun tulisi kiinnittää huomiota myös silloin, kun diagnostiset kriteerit eivät täyty. Ennaltaehkäisy- ja tukitoimet olisivat tärkeitä erityisesti tytöille ja naisille, joilla korostuvat päihde-, ahdistus- ja masennusriskit, sekä pojille ja miehille, joilla riskinä on ahdistuneisuus.
Kouluterveydenhuollossa voisi käyttää jonkinlaista adhd-seulaa, sanoo kansanterveystieteen dosentti Tuula Hurtig Oulun yliopistosta. Hurtig ja Halt ovat Pohjois-Suomen syntymäkohortin tieteellisiä johtajia adhd-tutkimuksessa.
”Lyhyen seulan voisi lisätä myös kouluterveyskyselyyn. Opettajakin näkee lasten keskittymisongelmia ainakin alakoulun puolella. Kohdennettua tukea tulisi lisätä jo senkin takia, että oppimisvaikeudet liittyvät adhd-ongelmiin.”
Tutkijoiden mukaan jo lievempi oireilu ansaitsisi seurannan ja matalan kynnyksen palvelut. Se vähentäisi raskaampien palvelujen tarvetta aikuisena.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
