Jätevesiasetukselle harkitaan aikalisää
Ympäristöministeriö ei sulje pois jätevesiasetuksen mahdollista uutta aikalisää.
”Onhan se varmaan yksi vaihtoehto, sillä tuskin kukaan haluaa laitonta tilannetta maahan”, kommentoi kansliapäällikkö Hannele Pokka ministeriöstä STT:n haastattelussa.
Pokan mukaan jätevesiremontti on vielä tekemättä suuressa osassa asetuksen piiriin kuuluvia haja-asutusalueen koteja ja mökkejä.
Pokka kertoi viime viikolla blogikirjoituksessaan jätevesiremonttitilanteesta. Jätevesiasetuksen toteuttamisesta linjattiin 2011 eduskunnassa.
”Harva muistaa tarkasti, mitä eduskunta kolme vuotta sitten päätti. En minäkään”, Pokka kirjoittaa.
Siirtymäaikaa piti alun perin olla vuoden 2013 loppuun asti, mutta sitä jatkettiin jo kerran kovan arvostelun takia. Jätevesien käsittely pitää haja-asutusalueilla saattaa asetuksen vaatimalle tasolle maaliskuuhun 2016 mennessä.
Ministeriön saamien tietojen mukaan noin 120 000 vakituisessa asunnossa pitäisi vielä kunnostaa jätevesijärjestelmät ennen tätä.
Asetukseen liittyvä neuvonta on annettu YM:n tehtäväksi. Vuosina 2012 ja 2013 neuvojat kävivät yhteensä 15 000 kiinteistöllä. Tämän vuoden neuvonta on edelleen käynnissä.
Pokan mukaan kaksi kolmasosaa haja-asutusalueiden vakituisesta asutuksesta ei täytä asetuksen vaatimuksia.
Viemäröintiä haja-asutusalueilla on laajennettu 4 000–5 000 kiinteistön vuosivauhdilla. Siten haja-asutusalueiden vakituisista asunnoista kunnostettavien jätevesijärjestelmien määrä on noin 170 000, joista noin 50 000 on oikeutettu ikäperusteiseen automaattiseen vapautukseen.
Vapaa-ajan asunnoista noin 100 000 ei täytä asetuksen vaatimuksia.
”Mutta jos vesivessaa ei ole, kunnostustarpeet ovat pieniä”, Pokka huomauttaa.
Pokka kertoo STT:lle, että kunnat ovat osasyyllisiä siihen, että lain vaatimia jätevesiremontteja on vielä näin paljon tekemättä.
Asukkaat eivät hänestä ole kaikkialla saaneet riittävästi apua oman remonttitarpeensa selvittämiseksi.
Blogissaan Pokka kaipaakin ministeriöön palautetta jätevesiremonttien onnistumisista ja hintalapuista.
”Ollaanko tehtyyn ratkaisuun tyytyväisiä. Onko jo olemassa hyviä käytäntöjä, joista tieto ei Helsinkiin saakka ole kulkenut?”
JANNE IMPIÖ
Harva muistaa tarkasti, mitä
eduskunta kolme vuotta sitten päätti. En minäkään.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
