EU on palkintonsa ansainnut
Tieto Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä Euroopan unionille ei välttämättä
lämmittänyt kaikkien suomalaisten mieliä.
Eliitti se taas hymistelee toisilleen, kun
talous syöksyy ja kansa maksaa.
EU:sta ei tule suomalaisille yleensä ensimmäisenä mieleen rauha, vaan pikemminkin
byrokratia, turhat direktiivit ja tuet Etelä-
Euroopan maille.
Perjantaina tässä lehdessä kerrottiin
belgialaisista viljelijöistä, joiden murheena ovat jatkuvasti pelloista löytyvät ensimmäisen maailmansodan aikuiset pommit ja luurangot.
Se on hyvä muistutus, mistä EU on lähtenyt liikkeelle.
Suomessa sotia muistellaan asiaankuuluvalla
hartaudella. Suurin osa suomalaisista lienee jo antanut anteeksi venäläisille, mutta pelko ja epäluulo naapuria kohtaan elää vahvana.
Saksalla ja Ranskalla on samanlainen historia, paitsi että se on paljon raaempi.
Eurooppa on täynnä hautausmaita ja entisiä keskitysleirejä. Lähes jokaisella on suvussaan joku sodissa ja kansanmurhissa kuollut. Silti ranskalaiset eivät pelkää, koska Saksa tulee
kolmannen kerran, eikä Belgian tarvitse pitää varastoissaan jalkaväkimiinoja tai piikkilankaa.
Viime talvena Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorsky vaati Saksaa ottamaan johdon käsiinsä
euron ja EU:n pelastamisessa. Se on paljon
sanottu, kun ottaa huomioon, mitä eräs
saksalainen ulkoministeri vuonna 1939 sopi Puolan kohtalosta.
Suomalaiset ehkä kokevat historiansa
Keski-Euroopasta erillisenä, mutta sitä se ei ole ollut. Talvisota syttyi samaisen Ribbentrop-Molotov -sopimuksen seurauksena. Muutaman kuukauden Suomi pärjäsi omillaan, mutta sota päättyi ajoissa, koska Britannia ja Ranska
lupasivat apua.
Jatkosotaan mentiin ja siitä selvittiin Saksan
tuella. Sodan jälkeen oltiin taas hetki yksin, kunnes Kekkonen alkoi neuvostoystävyyden kulisseissa hivuttaa Suomea kohti yhdentyvää Eurooppaa.
Vuonna 1994 moni suomalainen äänesti
historia mielessään.
EU-Suomessa naapurin uhitteluun voi
suhtautua astetta huolettomammin.
Ulkopolitiikassa EU:ta arvostellaan
heikkoudesta, mutta juuri siksi se ansaitsee rauhanpalkinnon.
Yhdysvallat on yksi historian sotaisimpia imperiumeja, joka pitää yllä kidutuskeskuksia
ja massiivista turvallisuuskoneistoa. Venäjä uhittelee naapureilleen ja liukuu kohti yksinvaltiutta. Se kauppaa aseita ja ydinteknologiaa diktaattoreille, jotka sortavat omaa kansaansa.
Kiina on läpeensä korruptoitunut sekoitus
äärikapitalismia ja äärikommunismia, joka
teloittaa tuhansia toisinajattelijoita
vuodessa.
EU on maailman suurin kehitysavun antaja
ja kauppamahti. Se paasaa ihmisoikeuksista
väsymiseen asti ja painostaa lähialueita
demokratiaan.
Kävelen päivittäin töihin Euroopan parlamentin ohitse.
Istuntosalin edustalla on 27 lipputankoa.
Ensimmäisessä liehuu entisen maailmanvaltiaan Britannian lippu, sitten on entinen emämaa Ruotsi ja pieni mutta vahvan luottoluokituksen Suomi. Seuraavana silmä osuu 1970-luvulla sotilasdiktatuurista vapautuneeseen Portugaliin. On vanhoja itäblokin maita, itsetietoinen Ranska ja entinen Viron neuvostotasavalta. Ensi kesänä lippuriviin liittyy
Jugoslavian hajoamissodista toipunut Kroatia.
EU-kriitikot sanovat, ettei unioni voi toimia, kun on niin paljon jäsenmaita, kieliä ja erilaisia kulttuureja.
Joka aamu talo kuitenkin täyttyy mepeistä
ja avustajista, valiokunnat istuvat, tulkit
kääntävät, lobbarit lobbaavat, seminaareja
pidetään, kompromisseja väännetään ja mepit äänestävät.
Lait ja direktiivit eivät koskaan miellytä kaikkia. Kaikki eivät myöskään noudata niitä yhtä tunnollisesti. Silti moni asia toimii.
Kännykkäpuhelut ja lentoliput maiden
välillä halpenevat, autojen kulutus pienenee, työvoimapulasta kärsivälle maaseudulle
saadaan lääkäreitä ja lomittajia muista
EU-maista ja suomalaisnuorten opiskelu ja työnhaku ulkomailla helpottuu.
Kaikista väännöistä huolimatta myös maataloutta harjoitetaan edelleen sekä Sisiliassa että Utsjoella.
EU on byrokraattinen. Se maksaa ja tuntuu ihmisistä vieraalta.
Siitä huolimatta se on rauhanomaisin,
sivistynein ja demokraattisin tapa hoitaa eri kansojen välisiä asioita, mikä ikinä on keksitty.
niklas.holmberg@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
