Tarkastusmaksut aiheuttavat kilpailuhaittaa Suomen teurastamoille
Suomessa teurastamot maksavat suurimmillaan moninkertaisia lihantarkastusmaksuja muihin EU-maihin verrattuna. Syynä on kotimainen lainsäädäntö, joka edellyttää viranomaisia perimään valvonnan kustannukset täysimääräisesti teurastamoilta.
”Yritysten päälle ei saisi kaataa sellaisia kustannuksia, joita muissa maissa ei ole”, teollisten prosessien johtaja Markku Hirvijärvi Atrialta sanoo. HK Scanilla kotimaan ja Baltian kuluttajaliiketoiminnasta vastaavan Samuli Eskolan mukaan tarkastusmaksut ovat yritykselle iso kuluerä.
”Kilpailukyvyn kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että olosuhteet olisivat tasapuoliset.”
EU:ssa on määritelty lihantarkastuksen minimimaksut. Naudanruhoa kohti vähimmäistaksa on viisi euroa ja sianruhoa kohti yksi euro. Jäsenmaiden käytännöt kuitenkin vaihtelevat paljon.
MT:n selvityksen mukaan esimerkiksi Ranska käyttää minimitaksoja ja Puolassa perusmaksut jäävät jopa niiden alle.
Saksassa kunnat päättävät lihantarkastusmaksuista osavaltioiden määrittelemissä rajoissa.
Alarajat ovat suurimmissa eläintuotanto-osavaltioissa EU:n minimitasolla. Esimerkiksi Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa oikeus päätti, että kunta saa periä lihajätti Westfleischilta enintään euron suuruisen tarkastusmaksun sikaa kohden.
Ruotsissa valtio maksaa osan lihantarkastuksen kustannuksista. Pienillä teurastamoilla hinta on EU:n säätämä minimi, ja isommilla 1,2 kertaa EU:n minimitaksa.
Tanskassa yrityksiltä peritään kaikki kustannukset, mutta keskimääräiset tarkastusmaksut jäävät selvästi Suomea edullisemmiksi.
Atria maksaa runsaan kahden euron tarkastusmaksun sikaa kohti. Tanskassa keskimääräinen maksu on vajaa 1,5 euroa ja Ruotsissa noin 1,3 euroa sianruhoa kohti.
Hirvijärven mukaan erot tarkastusmaksuissa voivat tarkoittaa noin 5–6 sentin hintaeroa leikattua lihakiloa kohti.
”Häviämme enemmän suhteessa muihin maihin. Kilpailutilanteissa kyse on aina senteistä.”
Eskolan mukaan HK Scanilla selvitetään parhaillaan tarkastusmaksujen eroja yhtiön eri maissa toimivissa yksiköissä.
”Suomessa pitäisi löytää kansallisesti keinoja tehdä asialle jotain.”
EU-lainsäädäntö edellyttää jokaisen ruhon tarkastamista, muistuttaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lihantarkastusyksikön johtaja Eeva-Riitta Wirta.
Kussakin teurastamossa vaadittava eläinlääkärien ja lihantarkastajien määrä perustuu pisteytysmalliin. Yrityksiltä Evira laskuttaa tarkastushenkilökunnan palkat kerrottuna 1,95:llä.
”Valvonnan pitää olla maksullista ja kattaa kustannukset. Pidän kustannusvastaavuutta itsestään selvänä”, Wirta sanoo.
Kustannusvastaavuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa.
Wirta myöntää, että Suomen korkeammat maksut tuovat kilpailuetua muiden EU-maiden teurastamoille. Nykyisen lainsäädännön puitteissa tilannetta on hänen mukaansa kuitenkin vaikea muuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
