Tehostettua viljely-neuvontaa brittiopein
Sänkipellolle kannattaa kylvää välikasvia puinnin jälkeen, toteaa viljelyasiantuntija Kevin Ashford Glenside Organics -yhtiöstä Englannista. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkistoFORSSA (MT)
Peltojen viljelytoimet tulee nähdä kokonaisuutena ja etsiä ratkaisukeinoja niin, että maan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tarpeet otetaan huomioon.
Pitää puuttua syihin eikä vain yrittää korjata oireita, sanoo viljelyasiantuntija Kevin Ashford Glenside Organics -yhtiöstä Englannista.
Ashford vieraili viime viikon alussa Suomessa keskustelemassa tehostetusta viljelyneuvonnasta suomalaisten tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden kanssa.
Ashfordin esittelemiä menetelmiä aletaan testata muun muassa perunanviljelyssä ensi kesänä, samoin viljan suorakylvössä.
Ashfordin mukaan länsimaissa yleisesti käytetty viljavuustutkimus riitti aikoinaan, kun peltoviljely oli monipuolista. Karjaa ja nurmea oli lähes joka tilalla. Nyt se ei enää riitä.
Brittineuvoja käyttää yhdysvaltalaisen professorin William Albrechtin kehittämää mallia, jossa maan ravinteet ja ominaisuudet mitataan ja analysoidaan huomattavasti tarkemmin kuin tavallisissa viljavuustutkimuksissa. Peltoa yritetään katsoa kokonaisuutena.
Viljelijä saa myös ehdotukset tarvittavista korjaustoimista.
Suomalaiselta sokerijuurikaspellolta otetussa näytteessä oli ylen määrin kalsiumia, mutta niukasti magnesiumia ja rautaa. Ensihoidoksi Ashford tarjoaa magnesiumpitoista lannoitetta joko kylvön yhteydessä tai pintalannoituksena.
Maanäyte on tutkittu Yhdysvalloissa Albrechtin perustamassa laboratoriossa kuten muutkin Ashfordin ottamat näytteet.
Tutkimukset pystyttäisiin tekemään myös Englannissa tai Suomessa, mutta tulosten tulkinta vaatii vuosikymmenien aikana kerättyä pohjatietoa. Sitä löytyy vain Yhdysvalloista.
Perusteellinen maa-analyysi ei ole halpaa, sillä yhden näytteen tutkiminen maksaa 200 euroa.
Ashfordin puheessa vilahtaa tavan takaa kestävä viljely, sustainable farming. Maan orgaanisen aineksen väheneminen on koko läntisen viljelykulttuurin ongelma, johon tarvitaan ratkaisuja.
Kestävyydellä hän tarkoittaa viljelyä, jossa otetaan huomioon fysiikan ja kemian ohella maaperän biologia. Niiden tulee olla tasapainossa.
Mitä paremmin muutama sentti maan pintamaata voi, sitä paremman sadon pelto antaa.
”Kynnettäessä biologisesti aktiivinen pintamaa käännetään syvälle. Samalla tuhotaan maan luontainen sienirihmasto.”
Ashford ei tyrmää täysin maan muokkaamista, mutta korostaa, ettei peltoa saa jättää mullokselle. Jonkunlainen kasvusto pitäisi olla pellolla koko ajan.
Muokkaus sekoittaa maahan ilmaa ja kiihdyttää orgaanisen aineksen hajoamista. Mullos lisää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.
Ashfordin mukaan viljelijöille tarjotaan lääkkeitä oireiden lievittämiseen, mutta varsinaisiin syihin ja ongelmiin ei puututa.
Jos oras näyttää keltaiselta, lääkkeeksi tarjotaan typpilannoitusta. Oireet häviävät, mutta sama on edessä seuraavana vuona. Syynä voi olla pellon tiivistyminen, kuivatuksen puutteet tai ravinteiden niukkuus tai epätasapaino. Lisätyppi ei niihin auta.
Brittineuvoja Kevin Ashford vieraili Suomessa kolmen viljelijän Jussi Knaapin, Matti Laurilan ja Eero Koveron kutsusta. Knaapi tapasi Ashfordin peltopäivillä Englannissa neljä vuotta sitten.
Kolmikko aikoo lanseerata Suomeen ympäristötietoisen tehoneuvonnan mallia, joka perustuu brittien kokemuksiin. Muutamia maanäytteitä on jo lähetetty brittiyhtiön kautta Yhdysvaltoihin.
Ryhmä on käynnistänyt myös kokeen, jossa etsitään keinoja maan orgaanisen aineksen hävikkiin. Mukana on kaksi suorakylvöön vuosikymmen sitten siirtynyttä tilaa, toinen on Suomessa ja toinen Englannissa.
Knaapin mukaan tarkoitus on osoittaa, että oikein valituilla viljelytoimilla on mahdollista pysäyttää orgaanisen aineksen väheneminen ja kääntää se nousuun.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
