Luke ja Syke siirtymässä viivan samalle puolelle
Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristökeskus Syke yhdistyvät. Niiden toiminta muuttuu, mutta vastuuministeriöissäkään ei vielä tiedetä, miten.
Yhdistämisellä on kuitenkin selkeät tavoitteet, sanoo kansanedustaja Anne Kalmari, joka veti keskustan ryhmässä hallitusneuvotteluja biotaloudesta.
”Haemme yhdistämisellä säästöjä ja puramme päällekkäisiä toimintoja. Kun taloustilanne on tiukka, säästöjä on etsittävä ja päällekkäisyyksiä karsittava”, Kalmari kertoo.
Päällekkäisyyksillä hän viittaa esimerkiksi molempien tutkimuslaitosten laboratoriotoimintaan ja laitoksilla tehtävään tutkimukseen. Todennäköistä on myös, että toimipisteiden määrä vähenee ja henkilökunta pienenee.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) pitää keskeisenä tavoitteena säästöjen ja hallinnon vähentämisen lisäksi myös toiminnan yhdenmukaistamista.
”Luke ja Syke tekevät samansuuntaista työtä. Nyt ne siirtyvät viivan samalle puolelle. Suomen kehittymisen, biotalouden edistämisen ja myönteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten kehittämisen puolelle.”
Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöissä ei vielä ole tarkempaa tietoa yhdistämisen etenemisestä, koska keskusteluja ministereiden kanssa ei ole käyty.
Toistaiseksi epäselvää on, miten yhdistäminen toteutuu ja paljonko se tuo säästöjä. Varmaa ei myöskään ole, milloin yhdistyminen on ajankohtainen.
Ministerin rooli on suuri siinä, pysyvätkö Syke ja Luke erillisinä laitoksina, jotka tiivistävät yhteistyötä, vai syntyykö täysin uusi organisaatio.
Selvää Kalmarin mukaan kuitenkin on, että niiden toimintaa tullaan jollain tapaa yhdistämään.
Syken pääluottamusmiehen Jaana Heiskasen mukaan työntekijät ottivat tiedon yhdistymisestä huolestuneina vastaan.
”Tieto on herättänyt ristiriitaisia tuntemuksia, koska Lukessa on tällä hetkellä mittavat yt-neuvottelut, ja samoin täällä Syken laboratoriossa on yt-neuvottelut päällä. Yhdistymisen kautta voisi kuvitella, että uudet yt-neuvottelut tulevat viimeistään vuoden 2017 jälkeen.”
Yhdistäminen kuuluu hallitusohjelman maa- ja metsätalouden rakenteellisiin uudistuksiin maataloushallinnon uudistamisen, tukivalvonnan riskiperusteisuuden ja luopumistuen lopettamisen kanssa.
Vuoteen 2017 mennessä niillä tavoitellaan kahdeksan miljoonan ja vuoteen 2019 mennessä 19 miljoonan säästöjä.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio näkee yhdistymisessä myös hyvää. Hän itse keskittyy suurempaan kuvaan eli siihen, miten suomalainen tutkimus saadaan kansainvälisille markkinoille.
”Suomen pitää pärjätä kilpailussa entistä paremmin, jotta saamme huippuasiantuntijoillemme tarvittavaa tutkimusrahaa. Käy hyvin, että tutkija on Syken tai Luken. Yhdessä he saavat varmasti vielä enemmän aikaiseksi.”
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muistuttaa, että laitokset ovat jo aiemmin tehneet tiivistä yhteistyötä. Ne molemmat kuuluvat Lynetiin eli luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymään, joka perustettiin vuonna 2009.
Jaana Husu-Kallio pitää tätä aiempaa yhteistyötä merkittävänä.
”Ennen kaikkea näen yhdistymisen kansallisena yhteistyökokonaisuutena, jonka pohja on Lynetissä, jossa on yhteistyötä tehty aiemmin erillisinä organisaatioina.”
Yhteistä Lukelle ja Sykelle on myös ministeriöiden alaisuus sekä valtion tutkimuslaitosten budjettirahoituksen asteittainen vähentäminen.
Valtion tutkimuslaitosten rahoituksen leikkaus ja yksiköiden yhdistäminen ovat osa valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen vuosina 2014–2017 toteutettavaa kokonaisuudistusta.
Samaisen uudistuksen myötä Luke perustettiin vuoden 2015 alussa. Tuolloin myös Lynet-verkosto laajeni, kun Luke, Geologian tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos ja VTT liittyivät siihen.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
