Presidenttiehdokkaat sopuisina Tampereella
vesa tyni Presidenttiehdokkaille annettiin tehtäväksi piirtää Suomen alueellisen puolustuksen kartta. Tässä vuorossa Paavo Väyrynen. Ehdokkaiden mielestä koko maata pitää jatkossakin puolustaa asevelvollisuusarmeijaan nojautuen. Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE
Vaikka vaalit ovat aivan nurkan takana, eivät presidenttiehdokkaat ota näkyviä irtiottoja toisistaan. Maanantain paneelissa kiistaa syntyi vain Eurooppa-politiikasta ja presidentin valtaoikeuksista.
Ehdokkaat kohtasivat Aamulehden ja Ylen presidentinvaalipaneelissa Tampereella maanantaina kahta päivää ennen ennakkoäänestyksen alkua. Tampere-talon pieni sali täyttyi ääriään myöten.
Keskustelijoina olivat kokoomuksen Sauli Niinistö, vihreiden Pekka Haavisto, keskustan Paavo Väyrynen, perussuomalaisten Timo Soini, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, RKP:n Eva Biaudet sekä kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Ainoastaan SDP:n Paavo Lipponen ei saapunut paikalle.
Paneeli sujui varsin sävyisesti.
Kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että maanpuolustuksen pitää jatkossakin pohjautua alueellisesti kattavaan asevelvollisuusarmeijaan. Suurin osa olisi kuitenkin valmis pienentämään reserviä.
”Malli on hyvä nykyisellään, mutta tosiasia on, että ikäluokat supistuvat”, totesi Essayah.
”Käytännön pakosta joukkojen määrä pienenee. Hivenen suppeammilla joukoilla kyetään kuitenkin järjestämään nykyinen puolustus. En kannata palkka-armeijaa,” Niinistö sanoi.
Pekka Haavisto väläytti ajatusta osittaisesta palkka-armeijasta.
”Asevelvollisuus on nykymallin pohja, mutta pieni osa henkilöstöstä voisi olla ammattimaisempaa valmiusjoukkoa, joka voisi paremmin reagoida myös siviiliyhteiskunnan auttamiseen.”
Väyrysen mielestä ammattiarmeija ja sotilaallinen liittoutuminen kytkeytyvät yhteen. ”Jos Suomi liittoutuu, ajaudutaan ammattiarmeijaan. Tarvitaan laaja reservi ja yleinen asevelvollisuus.”
Presidenttiehdokkaita pyydettiin nimeämään tulevaisuuden pahin uhkakuva.
Arhinmäen mielestä ilmastonmuutos on suurin yksittäinen vaara. ”Ilmastonmuutos synnyttää myös kriisejä ja poliittisia konflikteja.”
Niinistön mielestä perusongelmana on väestönkasvu. ”Kasvava väestö ja laajalti nouseva elintaso muodostavat valtavan haasteen. Lyhyellä aikavälillä myös talous on haaste, mutta siitä selvitään helpommin.”
Haaviston mielestä Suomen suurin uhka on sisäinen syrjäytyminen.
Perussuomalaisten Timo Soinin mielestä isoin ongelma on epäterve talousjärjestelmä. ”Kyseessä on moraalikato. Sotkijat vievät voiton, köyhät maksavat laskun.”
Väyrynen peräänkuulutti kestävän kehityksen merkitystä. Essayah oli erityisen huolestunut eriarvoistumisesta ja lapsiköyhyydestä. Biaudet kantoi huolta ilmastonmuutoksesta.
Ehdokkaiden näkemyserot tulivat esille lähinnä EU-ja Eurooppa-politiikassa. Jokainen torjui yksiselitteisesti Nato-jäsenyyden.
”Eurooppa-politiikassa on perustuslaki kohdillaan, kysymys on siitä, miten sitä tulkitaan”, sanoi Väyrynen viitaten kysymyksiin presidentin valtaoikeuksista. Hän arveli Niinistön ehdotuksen Mäntyniemen iltakoulusta sotkevan presidentin ja hallituksen valtaoikeuksien rajat.
Niinistön mielestä iltakoulua tarvitaan, jotta hankalassa valtaoikeuskysymyksessä päästää paremmin yhteisymmärrykseen presidentin, pääministerin ja hallituksen kesken.
Haavistosta on tärkeää, että Suomi jatkaa EU:n jäsenenä ja euro säilyy. Markkaan kannattaisi Haaviston mielestä palata äärimmäisessä hätätilanteessa.
”On hyvä muistaa, että useat maat eivät kuulu EU:hun, mutta ovat täysin kelvollisia Eurooppalaisia valtioita”, Soini sohaisi.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
