Australialainen viljelijäansaitsee päästöoikeuksilla

Kuva: Viestilehtien arkisto

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on otettu käyttöön päästökauppajärjestelmät, joissa maa- ja metsätalous ovat mukana.

Maiden päästökauppajärjestelmissä on mukana poikkeuksellisen iso osuus kaikista päästöistä. Toisaalta esimerkiksi tukia uusiutuvan energian käyttöön ei ole tarjolla samassa mittakaavassa kuin Euroopassa.

EU:n jäsenmaissa käytössä onkin kaksi päällekkäistä järjestelmää: koko EU:n laajuinen päästökauppajärjestelmä ja sen päälle tulevat kansalliset tuet ja säädökset.

”Australia ja Uusi-Seelanti ovat itsenäisiä valtioita. Siksi niillä ei ole EU:n ongelmia, kuten maiden välisiä ristipaineita”, miettii ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Australiassa maa- ja metsätilat voivat osallistua päästökauppaan vapaaehtoisesti.

Kun tilalla tehdään jotain, mikä sitoo hiiltä pitkäaikaisesti, tila voi ilmoittaa siitä viranomaiselle. Viranomainen tekee tarkastuksen ja myöntää sen jälkeen tietyn määrän päästövähennysyksiköitä.

Kun tila saa selville, miten paljon päästövähennysyksiköitä se hanketta vastaan saa, se voi vielä harkita, onko hankkeen käynnistäminen järkevää.

Jos hanke toteutetaan, tila saa päästövähennysyksiköt ja voi myydä ne päästöoikeuden hinnalla niitä tarvitseville yrityksille.

Päästökaupan piiriin kelpuutettavista maa- ja metsätalouden hankkeista on laadittu lista.

Mukaan pääsee esimerkiksi silloin, kun istuttaa metsää, ehkäisee maastopaloja tai tehostaa lannankäsittelyä. Kullekin maatalouden tuotantosuunnalle on laskettu erikseen, miten paljon päästöjä niiden hankkeet vähentävät.

Samaan tapaan kaatopaikoilla on mahdollisuus päästä mukaan päästökauppaan, jos ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään.

Australian päästökaupassa on mukana 60 prosenttia koko maan päästöistä. Sen päälle tulee vielä maankäyttösektori, jonka osuus on 22 prosenttia kaikista päästöistä.

Australian järjestelmä on poikkeuksellisen kattava, huomauttaa Ollikainen.

EU:ssa päästökaupan piirissä on vain 46 prosenttia päästöistä. Suomessa osuus on EU:n keskitasoa hieman korkeampi, noin 50 prosenttia.

Päästökaupan ulkopuolelle jää esimerkiksi liikenne – ja EU:ssa maa- ja metsätalous.

Ollikaisen mielestä Australian päästökauppajärjestelmällä on kaikki onnistumisen mahdollisuudet.

Päästökauppa käynnistyi viime heinäkuussa. Ollikainen kertoo, että Australia on ottanut Euroopasta oppia monella tapaa.

”Ensinnäkin kauppa lähti liikkeelle vakiohinnalla, joka pysyy samana vuoteen 2015 asti. Päästöoikeuden hinnan heilahteluja ei tarvitse ensi alkuun pelätä.”

”Ennen vuotta 2015 Australiassa ei myöskään oteta Kioton mekanismeja käyttöön.”

Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää päästövähennystoimiaan niin sanottujen Kioton mekanismien avulla. Käytännössä mekanismeilla vähennetään päästöjä valtion rajojen ulkopuolella.

EU:n alueella valtaosa päästöoikeuksien tämänhetkisestä ylijäämästä johtuu mekanismien käytöstä. Talouden taantuman osuus päästöoikeuksien ylijäämälle on puolet pienempi.

HELI VIRTANEN

Avaa artikkelin PDF