EU-tuki vaikeuttaa riistapeltojen viljelyä
TURKU (MT)
EU-tukea saavilta riistapeltolohkoilta ei saa torjua rikkakasveja eikä tuhohyönteisiä. Vain vähäinen lannoitus sallitaan. Tämä harmittaa turkulaisen Riistasiemen Oy:n toimitusjohtajaa Markus von Weissenbergiä.
Riistakasvit on kylvettävä peltoon 30.6. mennessä. Weissenbergin mielestä kaksi metriä leveä vanha kylvökone on mitä parhain riistapelloilla, kun normaalivantaiden tilalle vaihtaa suorakylvövantaat. Edellisen vuoden nurmeen suorakylvö ei ole sallittua.
Lannoituksessa pitää noudattaa ympäristötuen sitoumusehtojen mukaisia viherlannoitusnurmien lannoitustasoja. Weissenbergin mukaan niin vähäinen lannoitus johtaa riittämättömään satoon.
Riistasiemen Oy:n siemeniä Weissenberg myy suoraan pakkaamostaan sekä Suomen metsästäjäliiton omistaman Eräkontin kautta. Parhaaksi myyntikanavaksi on osoittautunut Agrimarket-ketju.
Yritys ostaa riistasiemeniä Englannista, Saksasta, Ranskasta ja Puolasta. Turussa tavara pakataan kahden ihmisen voimin vähittäismyyntipakkauksiin.
Pakkaaminen alkaa maaliskuussa. ”Juhannuksen jälkeen kukaan ei osta enää mitään.”
Riistasiemenistä eniten kysytään Hirvi-Dianaa. Seos sisältää rehukaalia, rehurapsia ja talvirehurapsia. Weissenbergin arvion mukaan sitä kylvetään tuhansille hehtaareille vuosittain.
Eniten Hirvi-Dianaa menee pohjoiseen, Oulun ja Kuusamon seuduille. Weissenberg otaksuu, että osa siemenistä kylvetään poroille.
”Hirvi tarvitsee paljon kasvimassaa, kauris ja peura valikoivat seoksesta maistuvimmat kasvit”, Weissenberg tietää. Peura-kaurisseoksessa on uutena makuna lehtisikuria.
Ympäristötukikelpoinen ja vähintään kahdella kasvilajilla kylvetty riistapelto voi saada EU-tukea 300 euroa hehtaarilta.
Monet riistapellot perustetaan syrjäisille ja huonoille lohkoille, joihin ei edes haeta EU-tukea.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
